{"id":1386,"date":"2013-04-19T06:00:45","date_gmt":"2013-04-19T03:00:45","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=1386"},"modified":"2018-12-16T14:45:02","modified_gmt":"2018-12-16T11:45:02","slug":"oikeus-elaa-oikeus-kuolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2013\/04\/19\/oikeus-elaa-oikeus-kuolla\/","title":{"rendered":"Oikeus el\u00e4\u00e4 &#8211; oikeus kuolla"},"content":{"rendered":"<p>Kurt Einarsson, dosentti, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, Ruotsi<\/p>\n<p>Mit\u00e4 Raamattu sanoo oikeudesta kuolla? Voi vaikuttaa tarpeettomalta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmaisua \u201doikeus kuolla\u201d. Me kaikki kuolemme, mutta emme tied\u00e4 ensink\u00e4\u00e4n miten ja milloin. Onko kuoleminen oikeus? Paavali kirjoittaa, ett\u00e4 synnin palkka on kuolema, ja Room. 5:12:ssa sanotaan: \u201dSen t\u00e4hden, niin kuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat synti\u00e4 tehneet.\u201d Kun Jumala asetti ihmisen paratiisiin, h\u00e4n ei tarkoittanut t\u00e4t\u00e4 kuolemaan. \u201dJa Jumala katsoi kaikkea, mit\u00e4 h\u00e4n tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyv\u00e4\u00e4. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes p\u00e4iv\u00e4.\u201d (1. Moos. 1:31) Mutta h\u00e4n sanoo Aadamille: \u201dmutta hyv\u00e4n- ja pahantiedon puusta \u00e4l\u00e4 sy\u00f6, sill\u00e4 sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jona sin\u00e4 siit\u00e4 sy\u00f6t, pit\u00e4\u00e4 sinun kuolemalla kuoleman.\u201d Me tied\u00e4mme, mit\u00e4 tapahtui, ja 1. Moos. 3:19:ss\u00e4 sanotaan: \u201dOtsasi hiess\u00e4 sinun pit\u00e4\u00e4 sy\u00f6m\u00e4n leip\u00e4si, kunnes tulet maaksi j\u00e4lleen, sill\u00e4 siit\u00e4 sin\u00e4 olet otettu. Sill\u00e4 maasta sin\u00e4 olet, ja maaksi pit\u00e4\u00e4 sinun j\u00e4lleen tuleman.\u201d Kuolemaa, ts. ruumiin ja hengen eroamista, ei ollut tarkoitettu kohtaamaan ihmist\u00e4, mutta nyt katastrofi oli tapahtunut. Vihollinen, perkele, oli tunkeutunut Jumalan luomiskuntaan ja asettautunut sinne lujasti. H\u00e4n oli vallannut sen ja h\u00e4nen mukanaan seurasi k\u00e4rsimys ja kuolema. Sen vuoksi kuolema ei ole mit\u00e4\u00e4n luonnollista, ei mit\u00e4\u00e4n sellaista, jonka kanssa ihminen voi v\u00e4hitellen yst\u00e4vysty\u00e4. On oikeampaa pel\u00e4t\u00e4 sit\u00e4, kokea se vihollisena, tuhoajana, ei-yst\u00e4v\u00e4n\u00e4. Asia on, kuten joku on sen ilmaissut: \u201don t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 tulla yst\u00e4v\u00e4ksi Jeesuksen kuin kuoleman kanssa.\u201d<\/p>\n<p>Jeesus tuli n\u00e4et maailmaan tehd\u00e4kseen tyhj\u00e4ksi kaikki perkeleen teot. Heprealaiskirjeen luvussa 2 sanotaan: \u201d\u2026 ett\u00e4 h\u00e4n kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen, ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 olivat olleet orjuuden alaisia\u201d (Hepr. 2:14\u201315). Jesajan kirjan luvussa 53 luemme: \u201dMutta totisesti, meid\u00e4n sairautemme h\u00e4n kantoi, meid\u00e4n kipumme h\u00e4n s\u00e4lytti p\u00e4\u00e4llens\u00e4. Me pidimme h\u00e4nt\u00e4 rangaistuna, Jumalan ly\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja vaivaamana.\u201d (Jes. 53:4) Sen t\u00e4hden Jeesus taisteli sairautta ja kuolemaa vastaan, kun h\u00e4n vaelsi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Sen t\u00e4hden h\u00e4n paransi sairaita ja her\u00e4tti kuolleita. H\u00e4n n\u00e4ki kaiken sairauden ja h\u00e4d\u00e4n takana itse perkeleen. Kohtaamme t\u00e4m\u00e4n esimerkiksi Luuk. 13:11:ss\u00e4, jossa kerrotaan kuinka Jeesus paransi naisen \u201djossa oli ollut heikkouden henki kahdeksantoista vuotta, ja h\u00e4n oli koukistunut ja t\u00e4ydelleen kykenem\u00e4t\u00f6n oikaisemaan itse\u00e4ns\u00e4\u201d. Jeesus sanoo h\u00e4nest\u00e4: \u201dJa t\u00e4t\u00e4 naista, joka on Aabrahamin tyt\u00e4r ja jota saatana on pit\u00e4nyt sidottuna, katso, jo kahdeksantoista vuotta\u2026\u201d (j. 16) Sairaus ja kuolema on siis synnin seurausta.<\/p>\n<p>Juutalaisten keskuudessa kaikkea sairautta pidettiin ilmauksena jostain tietyst\u00e4 synnist\u00e4 yksitt\u00e4isen ihmisen kohdalla. Jeesus osoittaa Joh. 9:ss\u00e4 kuitenkin, ettei kaikkea sairautta saa tarkastella siten. Kun opetuslapset sanovat sokea syntyneest\u00e4 miehest\u00e4: \u201dRabbi, kuka teki synti\u00e4, t\u00e4m\u00e4k\u00f6 vai h\u00e4nen vanhempansa, ett\u00e4 h\u00e4nen piti sokeana syntym\u00e4n?\u201d, vastaa Jeesus: \u201dEi t\u00e4m\u00e4 tehnyt synti\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 h\u00e4nen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman h\u00e4ness\u00e4 julki.\u201d (Joh. 9:2\u20133) On kuitenkin olemassa sairautta, joka on ilmeisen synnin seuraus ja rangaistus. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi muun muassa Ilm. 2:20\u201322:ss\u00e4, jossa Jeesus sanoo Tyatiran seurakunnan enkelille: \u201dMutta se minulla on sinua vastaan, ett\u00e4 sin\u00e4 suvaitset tuota naista, Iisebeli\u00e4, joka sanoo itse\u00e4\u00e4n profeetaksi ja opettaa ja eksytt\u00e4\u00e4 minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ep\u00e4jumalille uhrattua. Ja min\u00e4 olen antanut h\u00e4nelle aikaa parannuksen tekoon, mutta h\u00e4n ei tahdo parannusta tehd\u00e4 eik\u00e4 luopua haureudestaan. Katso, min\u00e4 sy\u00f6ksen h\u00e4net tautivuoteeseen, ja ne, jotka h\u00e4nen kanssaan tekev\u00e4t huorin, min\u00e4 sy\u00f6ksen suureen ahdistukseen, jos eiv\u00e4t tee parannusta ja luovu h\u00e4nen teoistansa.\u201d<\/p>\n<p>Me l\u00e4hdemme usein siit\u00e4, ett\u00e4 olemassaolon suuri ongelma on k\u00e4rsimys ja sairaudet, ja ne Jeesuksen pit\u00e4\u00e4 korjata. Jeesus osoittaa kuitenkin, ett\u00e4 kaiken t\u00e4m\u00e4n takana on vakavampi vaurio, joka ensin pit\u00e4\u00e4 korjata, nimitt\u00e4in paha itse, joka ei v\u00e4lit\u00e4 Jumalasta ja tuhoaa h\u00e4nen luomisty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Ensin pit\u00e4\u00e4 tulla oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa syntien anteeksiantamuksen v\u00e4lityksell\u00e4, kuten n\u00e4emme kertomuksessa halvaantuneesta miehest\u00e4 Matt. 9:ss\u00e4. Jeesus sanoo h\u00e4nelle: \u201dPoikani, ole turvallisella mielell\u00e4; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi\u201d, ja sen j\u00e4lkeen: \u201dnouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi\u201d.<\/p>\n<p>Jeesus paransi \u201dkaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta, mit\u00e4 kansassa oli\u201d (Matt. 4:23). H\u00e4n oli kaikenlaisten sairauksien, silm\u00e4-, korva- ja neurologisten, akuuttien samoin kuin kroonisten tautien asiantuntija. H\u00e4n saattoi sanoa miehelle, jonka k\u00e4si oli kuivettunut: \u201d\u2019Ojenna k\u00e4tesi\u2019. Mies teki niin\u2026\u201d (Luuk. 6:10). Jeesus ei m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt toistuvaa harjoittelua, johon sis\u00e4ltyy suunnilleen kaksikymment\u00e4 kuntoutustoimenpidett\u00e4. Ei, k\u00e4si parani samalla hetkell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ihme.<\/p>\n<p>Jeesus her\u00e4tti kuolleita. H\u00e4n kutsui Lasarusta, joka oli maannut haudassa m\u00e4d\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 nelj\u00e4tt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ja Lasarus tuli ulos ilmiel\u00e4v\u00e4n\u00e4. Jeesuksen ei tarvinnut puhaltaa h\u00e4neen henke\u00e4 uudelleen. Ei, ihminen on ikuisuusolento, jonka henki ei voi kuolla. H\u00e4n k\u00e4ski Nainin lesken poikaa nousemaan yl\u00f6s, ja kuollut nousi pystyyn ja alkoi todistaa. Siell\u00e4, miss\u00e4 Jeesus on, ei koskaan ole kaikki toivo poissa. H\u00e4n on el\u00e4m\u00e4n Herra. Kristittyn\u00e4 oleminen merkitsee ei-rationaalisten tekij\u00f6iden ottamista huomioon. Se, ett\u00e4 Jeesus pystyi saamaan kuolleen nousemaan paareistaan, ei ole mit\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. K\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 olisi ollut, jos h\u00e4n, Jumalan Poika, ei olisi voinut tehd\u00e4 sit\u00e4. Jos h\u00e4n olisi puhunut joitakin lohdutuksen sanoja leskelle, se olisi ollut kaunista, esteettisesti puhuttelevaa. Mutta h\u00e4n sai kuolleet nousemaan yl\u00f6s. Se on kristinuskoa.<\/p>\n<p>Oikeus el\u00e4\u00e4 \u2013 oikeus kuolla. Roomalaiskirjeen 14. luvusta luemme: \u201dSill\u00e4 ei kukaan meist\u00e4 el\u00e4 itsellens\u00e4, eik\u00e4 kukaan kuole itsellens\u00e4. Jos me el\u00e4mme, niin el\u00e4mme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sent\u00e4hden, elimmep\u00e4 tai kuolimme, niin me olemme Herran omat. Sill\u00e4 sit\u00e4 varten Kristus kuoli ja her\u00e4si eloon, ett\u00e4 h\u00e4n olisi sek\u00e4 kuolleitten ett\u00e4 el\u00e4vien Herra.\u201d (Room. 14:7\u20139) Paavali saattoi my\u00f6s sanoa: \u201dSill\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on minulle Kristus, ja kuolema on voitto.\u201d (Fil. 1:21) Miten h\u00e4n saattoi sanoa n\u00e4in? Niin, 2. Kor. 5:1:ss\u00e4 h\u00e4n kirjoittaa: \u201dSill\u00e4 me tied\u00e4mme, ett\u00e4 vaikka t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n maallinen majamme hajotetaankin maahan, meill\u00e4 on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole k\u00e4sin tehty.\u201d N\u00e4in ollen ei ole minun yksityisasiani, el\u00e4nk\u00f6 vai kuolenko. Herra on se, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Niin kauan kuin minua tarvitaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4, saan j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4nne. On sanomattoman turvallista tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4. Niin, mutta miksi sitten tapahtuu, ett\u00e4 \u00e4iti, joka mielell\u00e4\u00e4n haluaisi pysy\u00e4 lastensa luona, temmataan pois? Voimme t\u00e4ss\u00e4 sanoa ainoastaan: h\u00e4nen aikansa oli lopussa, ja Jumala oli sen edelt\u00e4 n\u00e4hnyt. Se ei tullut odottamatta Jumalalle. H\u00e4n huolehtii kaikesta.<\/p>\n<p>Kyll\u00e4, mutta miksi monet kroonisesti sairaat saavat el\u00e4\u00e4 vuodesta toiseen? Miksi yksin\u00e4isi\u00e4, vanhoja ihmisi\u00e4 eristet\u00e4\u00e4n kroonikoille tarkoitettuihin hoitolaitoksiin, ja he riutuvat pois unohdettuina ja ehk\u00e4 sekavina? Eik\u00f6 olisi parempi, ett\u00e4 he saisivat kuolla? Ole varovainen, kun ajattelet, ett\u00e4 olisi parempi, jos n\u00e4m\u00e4 saisivat kuolla! On varmaa, ett\u00e4 heid\u00e4n joukossaan on monia rukoilijoita, jotka tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 Jumalan valtakunnan hyv\u00e4ksi hiljaisuudessa. Herra voi antaa voimaa k\u00e4rsimyksen kest\u00e4miseen ja sen muuttamiseen uskon todistukseksi. Kun Paavali tahtoi p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon lihassaan olevasta pistimest\u00e4, Herra sanoi h\u00e4nelle: \u201dMinun armossani on sinulle kyllin; sill\u00e4 minun voimani tulee t\u00e4ydelliseksi heikkoudessa.\u201d (2. Kor. 12:9) Mutta eiv\u00e4t kai kaikki vanhat ja sairaat ihmiset ole rukouksen ihmisi\u00e4? Valitettavasti ei. P\u00e4\u00e4osa on uskonnollisesti v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, ja aivan liian monelle on kaikkea varjostava ongelma se, onko vatsa toiminut t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vai ei. Mutta j\u00e4lleen, ole varovainen sen kanssa, mit\u00e4 sanot. On olemassa niin monta hienoa vanhusta, jotka ovat ehk\u00e4 olleet terveit\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan. He ovat omistautuneet muiden auttamiseen \u2013 he ovat uhrautuneet. Yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 he sitten makaavat itse siell\u00e4, muiden avun varassa. Monet heist\u00e4 kokevat olevansa vain vaivaksi, ja se voi lipsahtaa heilt\u00e4 ulos: \u201dEik\u00f6 olisi parempi, ett\u00e4 saisin kuolla?\u201d Monta kertaa tapahtuu, ett\u00e4 he mielen h\u00e4mmennyksess\u00e4 tai l\u00e4\u00e4kkeiden vaikutuksen alaisena pyyt\u00e4v\u00e4t saada viimeisen ruiskeen. Ei voi olla kyllin tarkka ja varovainen n\u00e4iden ihmisten kohdalla. \u00c4l\u00e4 unohda heit\u00e4! Tunnet varmasti jonkun, jonka luona voit k\u00e4yd\u00e4. Anna heid\u00e4n huomata, ett\u00e4 heill\u00e4 on merkityst\u00e4.<\/p>\n<p>Raamatun todistuksen mukaan ihmisel\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on \u00e4\u00e4ret\u00f6n arvo. Niin pian kuin me yrit\u00e4mme arvottaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, olemme alasp\u00e4in viett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pinnalla. Jumalalle kaikilla on sama arvo. Jeesus on ostanut kaikki meid\u00e4t yht\u00e4 kalliilla hinnalla. H\u00e4n ei tehnyt mit\u00e4\u00e4n erotusta. Niinp\u00e4 ei meid\u00e4nk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 sit\u00e4 tehd\u00e4.<\/p>\n<p>Sitten, emme saa unohtaa t\u00e4rkeint\u00e4. Jumalallehan olisi yksinkertaisinta lakaista kaikki meid\u00e4t suoraan kadotukseen. Miksi h\u00e4n ei sitten tee sit\u00e4? Me olemme niin kalliisti ostettuja, me olemme niin kallisarvoisia h\u00e4nen silmiss\u00e4\u00e4n. Toisen Pietarin kirjeen 3. luvussa sanotaan: \u201dEi Herra viivyt\u00e4 lupauksensa t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4, niinkuin muutamat pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 viivyttelemisen\u00e4, vaan h\u00e4n on pitk\u00e4mielinen teit\u00e4 kohtaan, sill\u00e4 h\u00e4n ei tahdo, ett\u00e4 kukaan hukkuu, vaan ett\u00e4 kaikki tulevat parannukseen.\u201d (2. Piet. 3:9) Roomalaiskirjeen 9. luvussa me luemme: \u201dNiin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eik\u00e4 sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.\u201d (Room. 9:16) Siit\u00e4 tulee meid\u00e4n olla kiitolliset, sill\u00e4 h\u00e4nen laupeutensa on suuri. Ehk\u00e4 h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jonkun yhdennell\u00e4toista hetkell\u00e4.<\/p>\n<p>Mutta, joku ehk\u00e4 huomauttaa, l\u00e4\u00e4k\u00e4rin t\u00e4ytyy joutua tilanteisiin, joissa heid\u00e4n on otettava kantaa, mik\u00e4 hoito vaikeasti sairaalle potilaalle tulee antaa. Se on oikein. Silloin t\u00e4ytyy n\u00e4hd\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeet ja tekniset apuv\u00e4lineet Jumalan lahjoina, joita ihminen on asetettu hoitamaan. Jos ollaan pieness\u00e4 sairaalassa Afrikassa, ei ehk\u00e4 ole niit\u00e4 hoitoresursseja, jotka meill\u00e4 on modernissa sairaalassa. Mit\u00e4 enemm\u00e4n on vaihtoehtoisia hoitoja, sit\u00e4 vaikeampi on valita yksitt\u00e4isess\u00e4 tapauksessa. Koulutuksen aikana sek\u00e4 oman ett\u00e4 toisten kokemusten avulla saadulla tietoudella saa tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, koettaa hoitaa leivisk\u00e4\u00e4ns\u00e4 oikein. T\u00e4ss\u00e4 kristityll\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rill\u00e4 on suunnaton etu. H\u00e4n voi vied\u00e4 tapauksen Suurelle L\u00e4\u00e4k\u00e4rille ja pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ohjaamaan toimenpiteit\u00e4. Erityisesti tunnen olevani turvallisin mielin, kun olen tekemisiss\u00e4 kristityn potilaan kanssa. Tied\u00e4n silloin, ett\u00e4 Jumala valvoo erityisell\u00e4 tavalla kaikkea sit\u00e4.<\/p>\n<p>Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla kiitollisia niin kauan kuin poliitikot eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 meille, miten meid\u00e4n tulee toimia siin\u00e4 ja siin\u00e4 tapauksessa \u2013 niin kauan kuin he eiv\u00e4t voi lakiteksteihin viittaamalla m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 hengityskone tulee sulkea joltain potilaalta.<\/p>\n<p>Marttyyriaikoina voi Jeesuksen nimen tunnustaminen merkit\u00e4 vainoa kuolemaan asti. Silloin kristityll\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n valinnan mahdollisuutta. Olemme joskus lukeneet tai kuulleet ihmisist\u00e4, jotka ovat uhrautuneet kuolemaan jonkun l\u00e4himm\u00e4isen vuoksi. Opetuslapsi ei ole suurempi kuin Mestarinsa, h\u00e4n, joka antoi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 lunastusmaksuksi monien edest\u00e4.<\/p>\n<p>Mutta lopuksi. Mit\u00e4 merkitsee ikuisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta se, mit\u00e4 tapaa h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saadakseen meid\u00e4t kotiin? Mit\u00e4 merkityst\u00e4 sill\u00e4 silloin on, jos vaivun yht\u00e4kki\u00e4 katuun parhaassa i\u00e4ss\u00e4ni tai jos kuihdun hitaasti pois kroonisesti sairaille tarkoitetussa kodissa. Ainoa t\u00e4rke\u00e4 on kuitenkin se, tulenko lopulta autuaaksi. Mit\u00e4 auttaa kivuton, rauhallinen kuolinvuode, jos kauhukseni her\u00e4isin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa? Tietysti kuolemiseen voi sis\u00e4lty\u00e4 ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 asioita. Kukapa pit\u00e4isi kuolemisesta? Paavali sanoo, ett\u00e4 h\u00e4n mieluiten el\u00e4isi niin kauan kunnes Kristus tulee. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisessa kohdassa h\u00e4n kuitenkin kirjoittaa: \u201dSill\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on minulle Kristus, ja kuolema on voitto.\u201d (Fil. 1:21)<\/p>\n<p>Minulla on valoisa muisto ajalta, jolloin toimin assistenttina er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tukholmalaissairaalassa. Pieni, vuoteessa oleva mummo ty\u00f6nnettiin osastolleni. H\u00e4n ei kyennyt kertomaan itsest\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. H\u00e4n vain katseli meit\u00e4, kun kyselimme h\u00e4nelt\u00e4 yht\u00e4 ja toista. H\u00e4nen aviomiehens\u00e4 seisoi s\u00e4ngyn vieress\u00e4 ja sormeili alakuloisena kulunutta hattuaan. N\u00e4ytti silt\u00e4, ettei el\u00e4m\u00e4 ollut ollut aina kovin vieraanvarainen heit\u00e4 kohtaan. Hieman apeana vet\u00e4ydyin takaisin vastaanottohuoneeseeni koettaakseni tiivist\u00e4\u00e4 ja kirjoittaa alas ne niukat tiedot, jotka olin saanut. Kun istuin siell\u00e4 kirjoituskoneen \u00e4\u00e4ress\u00e4, kuulin yht\u00e4kki\u00e4 jotain \u00e4\u00e4nt\u00e4 tutkimushuoneesta oven toiselta puolelta, jossa mummo oli. Kuuntelin tarkkaavaisemmin, ja silloin kuulin selv\u00e4sti, miten h\u00e4n kerta toisensa j\u00e4lkeen huusi Jeesuksen nime\u00e4: \u201dJeesus \u2026 Jeesus\u201d. Muistan, miten ihmeellinen rauha ja hiljaisuus laskeutui huoneeseen. Tuli niin valoisaa. Taivas oli avautunut yllemme. Mit\u00e4 merkitsi mummolle, jos h\u00e4n ei kyennyt kertomaan itsest\u00e4\u00e4n, kun h\u00e4n tunsi Suuren Ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin nimen? H\u00e4n ei tarvitse mit\u00e4\u00e4n pitki\u00e4 selvityksi\u00e4 terveydentilasta. Ei, sanotaan ainoastaan: \u201dJa jokainen, joka huutaa avuksi Herran nime\u00e4, pelastuu.\u201d (Jooel 2:32)<\/p>\n<p>Kurt Einarsson, R\u00e4tt att leva \u2013 r\u00e4tt att d\u00f6, s. 13\u201322. H\u00e4ssleholm 1977. Suom. Hannu Lehtonen. Hieman lyhennetty.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kurt Einarsson, dosentti, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, Ruotsi Mit\u00e4 Raamattu sanoo oikeudesta kuolla? Voi vaikuttaa tarpeettomalta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmaisua \u201doikeus kuolla\u201d. Me kaikki kuolemme, mutta emme tied\u00e4 ensink\u00e4\u00e4n miten ja milloin. Onko kuoleminen oikeus? Paavali kirjoittaa, ett\u00e4 synnin palkka on kuolema, ja Room. 5:12:ssa sanotaan: \u201dSen t\u00e4hden, niin kuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[254,17],"tags":[40,421,268,5],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1386"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1386"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1386\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1455,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1386\/revisions\/1455"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1386"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1386"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1386"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}