{"id":1263,"date":"2013-02-01T06:00:44","date_gmt":"2013-02-01T03:00:44","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=1263"},"modified":"2018-12-16T14:45:49","modified_gmt":"2018-12-16T11:45:49","slug":"markku-sarelan-kommentti-sassesta-herattaa-kysymyksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2013\/02\/01\/markku-sarelan-kommentti-sassesta-herattaa-kysymyksia\/","title":{"rendered":"Markku S\u00e4rel\u00e4n kommentti Sassesta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Halvar Sandell, pastori, Helsinki<\/p>\n<p>Concordia julkaisi vuoden 2011 lopussa professori Hermann Sassen kirjan \u201dT\u00e4m\u00e4 on minun ruumiini\u201d (alkuper\u00e4inen teos: \u201dThis is my body\u201d). Ilmeisesti t\u00e4m\u00e4n teoksen julkaiseminen on saanut Suomen tunnustuksellisen luterilaisen kirkon (STLK) pitk\u00e4aikaisen pastorin, Markku S\u00e4rel\u00e4n, tarttumaan kyn\u00e4\u00e4n ja kirjoittamaan Sassesta STLK:n lehdess\u00e4 Luterilainen 1\/2012, s 46\u201347 ( <a href=\"http:\/\/www.luterilainen.com\/files\/Luterilainen\/12\/Lut_12_01.pdf\">http:\/\/www.luterilainen.com\/files\/Luterilainen\/12\/Lut_12_01.pdf<\/a> ).<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4nkaltaisia luterilaisia kirjoja ei kovin usein ilmesty suomen kielell\u00e4. Ihmetyst\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4kin, ettei S\u00e4rel\u00e4 ole tehnyt kirja-arviointia mainitusta teoksesta. Samassa lehdess\u00e4 h\u00e4n esittelee kuitenkin sivun verran toista merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kirjaa.<\/p>\n<p>S\u00e4rel\u00e4 k\u00e4sittelee Sassea yleisell\u00e4 tasolla eik\u00e4 siis juuri t\u00e4t\u00e4 ilmestynytt\u00e4 kirjaa.<br \/>\nTodettakoon, ett\u00e4 kustantaja on valinnut t\u00e4m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n kirjan julkaistavaksi juuri sen sis\u00e4ll\u00f6n vuoksi.<br \/>\nSassen suuri vahvuus teologina on nimenomaan sakramenttiopissa. T\u00e4m\u00e4n olemme halunneet Concordiassa nostaa esille. T\u00e4t\u00e4 kirjan antia luterilaisten teologien on syyt\u00e4 pohdiskella. Luterilaisesta l\u00e4ht\u00f6kohdasta pit\u00e4isi olla vaikea torjua se, mit\u00e4 Sasse sanoo t\u00e4ss\u00e4 teoksessa.<\/p>\n<p>Toteamme teoksen alkusanoissa, ett\u00e4 Sasse on ollut kiistelty mies. Toteamme my\u00f6s, ett\u00e4 juuri se asia, jonka h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 kirjassa tuo esille, on sen laatuinen, ett\u00e4 tunnustuksellisen luterilaisen on helppo yhty\u00e4 Sassen teoksen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Ilmeisesti S\u00e4rel\u00e4ll\u00e4 ei ole suoraan mit\u00e4\u00e4n sanottavaa t\u00e4h\u00e4n. Sen vuoksi h\u00e4n kiertelee ja yritt\u00e4\u00e4 saada Sassen tekstin huonoon valoon puhumalla muista asioista.<br \/>\nSassen ongelmat eksegetiikassa eli raamatunselitysopissa (h\u00e4n opiskeli aikoinaan Berliiniss\u00e4 vanhan liberaaliteologian kulta-aikana) eiv\u00e4t kuulu t\u00e4h\u00e4n, sik\u00e4li kuin ne eiv\u00e4t suoraan vaikuta h\u00e4nen esitykseens\u00e4. S\u00e4rel\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4 jotakin t\u00e4m\u00e4nsuuntaista viittaamalla Sassen teoksen sivuihin 249\u2013253. Mainittu kohta ei kuitenkaan vahvista S\u00e4rel\u00e4n v\u00e4itteit\u00e4. P\u00e4invastoin on kuunneltava, mit\u00e4 Sasse lausuu lopuksi: vaikka enemmist\u00f6 nykyajan protestanttisista tutkijoista asettuu tosiasiallisesti Zwinglin ja Calvinin puolelle, niin t\u00e4m\u00e4 ei ole raamatuntutkimuksen tulosta, vaan on sidoksissa siihen ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tutkijat ovat rationalistisen maailmankuvan lumoissa eiv\u00e4tk\u00e4 ole valmiita hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n ihmett\u00e4. Ihmeellisell\u00e4 tavalla S\u00e4rel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 n\u00e4kee vastakohdan toisaalta Sassen mainitseman \u201draittiin ja vankan eksegeettisen ty\u00f6skentelyn\u201d ja toisaalta Raamatun selv\u00e4n sanan v\u00e4lill\u00e4. Onhan ensimm\u00e4inen eksegeettinen periaate lukea oikein, mit\u00e4 tekstiss\u00e4 lukee! Eksegetiikan antama tieto juutalaisesta ja hellenistisest\u00e4 taustasta ei ole samaa kun normatiivinen kirkko-oppi, mutta toisaalta ei sen vastakohtakaan, jos molemmat pysyv\u00e4t omissa funktioissaan. Ei Sasse t\u00e4ss\u00e4 kohdin ole ymm\u00e4rt\u00e4nyt v\u00e4\u00e4rin \u201dT\u00e4m\u00e4 on minun ruumiini\u201d-kirjassa eik\u00e4 S\u00e4rel\u00e4n mainitsemassa \u201dOlen luterilainen\u201d-kirjassa. Jos muutoin on joku ep\u00e4selvyys, se on esitett\u00e4v\u00e4 siin\u00e4 yhteydest\u00e4, jossa on t\u00e4llainen harha.<br \/>\nJos S\u00e4rel\u00e4 tyrm\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kirjan opin, h\u00e4nen on rehellisesti ja suoraan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 sen kimppuun. T\u00e4m\u00e4 kiertely antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 S\u00e4rel\u00e4 haluaa t\u00e4m\u00e4n kirjan huonoon valoon sen mukaan mit\u00e4 Sassesta on tullut ilmi muissa yhteyksiss\u00e4. Todettakoon ettemme ole nyt tarkistamassa, t\u00e4yttyv\u00e4tk\u00f6 kaikki edellytykset ongelmattomaan kirkkoyhteyteen, vaan onko tietty dogmaattinen locus esitetty oikein.<br \/>\nSTLK:n on Suomen luterilaisella kent\u00e4ll\u00e4 katsottu sakramenttiopissa kallistuvan enemm\u00e4n filippismiin kuin gneesioluterilaisuuteen (aitoluterilaisuus). Sassen kirja on p\u00e4\u00e4asiallisesti gneesioluterilaisella linjalla ja se ilmeisesti h\u00e4iritsee STLK:n opillista kantaa. Jos t\u00e4m\u00e4 on S\u00e4rel\u00e4n syy l\u00e4hte\u00e4 pohtimaan toisia opinkappaleita, sellainen ei t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ole kunnioitettava veto.<\/p>\n<p>Oudon vaikutelman antaa my\u00f6s se, ett\u00e4 S\u00e4rel\u00e4 tahtoo tuoda esiin Samuel Nafzgerin totuuden todistajana t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4. Nafzger ei ole my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kuulunut Missourin luotettavaan siipeen (ks. esim. <a href=\"http:\/\/blog.trinityaustin.com\/2010\/02\/08\/where-have-you-gone-samuel-nafzger\/\">http:\/\/blog.trinityaustin.com\/2010\/02\/08\/where-have-you-gone-samuel-nafzger\/<\/a> ). STLK k\u00e4ytti Nafzgeria luennoitsijana loppuvaiheessa, kun heill\u00e4 viel\u00e4 oli kirkkoyhteys Missourin kanssa. Meid\u00e4t Concordiassa kutsuttiin mukaan. Samaan aikaan meit\u00e4 toiselta suunnalta varoitettiin juuri Nafzgerin linjauksista.<br \/>\nLopuksi: Vaikka ehtoollisopissa gneesioluterilaisuus asiallisesti voitti aikoinaan, niin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 filippismi vei voiton. Luterilainen ehtoollisoppi meni jonkinlaiseen talviuneen. Kun se nyt her\u00e4\u00e4 eri puolilla, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se orientoituu siihen oikeaan k\u00e4sitykseen, mink\u00e4 gneesioluterilainen puoli uskonpuhdistuksen aikaan toi esiin. Jos melko vaikeneva filippistinen kanta nyt her\u00e4tess\u00e4\u00e4n dogmatisoituu ja ottaa et\u00e4isyytt\u00e4 oikeaan kirkolliseen oppiin, on se eritt\u00e4in valitettavaa. Valitettavaa on my\u00f6s, jos muuten kunnioitettu pitk\u00e4n aikaa uskollisesti palvellut pastori, tohtori S\u00e4rel\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 auttamassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Halvar Sandell, pastori, Helsinki Concordia julkaisi vuoden 2011 lopussa professori Hermann Sassen kirjan \u201dT\u00e4m\u00e4 on minun ruumiini\u201d (alkuper\u00e4inen teos: \u201dThis is my body\u201d). Ilmeisesti t\u00e4m\u00e4n teoksen julkaiseminen on saanut Suomen tunnustuksellisen luterilaisen kirkon (STLK) pitk\u00e4aikaisen pastorin, Markku S\u00e4rel\u00e4n, tarttumaan kyn\u00e4\u00e4n ja kirjoittamaan Sassesta STLK:n lehdess\u00e4 Luterilainen 1\/2012, s 46\u201347 ( http:\/\/www.luterilainen.com\/files\/Luterilainen\/12\/Lut_12_01.pdf ). T\u00e4m\u00e4nkaltaisia luterilaisia kirjoja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":1250,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[236,17],"tags":[107,56,5,146],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1263"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1263"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1263\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1408,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1263\/revisions\/1408"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1250"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1263"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1263"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1263"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}