{"id":1042,"date":"2012-07-17T14:17:52","date_gmt":"2012-07-17T11:17:52","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=1042"},"modified":"2018-12-16T14:45:49","modified_gmt":"2018-12-16T11:45:49","slug":"keskustelua-pyhasta-ehtoollisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2012\/07\/17\/keskustelua-pyhasta-ehtoollisesta\/","title":{"rendered":"Keskustelua Pyh\u00e4st\u00e4 ehtoollisesta"},"content":{"rendered":"

MARKKU S\u00c4REL\u00c4N KOMMENTTI SASSESTA HER\u00c4TT\u00c4\u00c4 KYSYMYKSI\u00c4<\/p>\n

Halvar Sandell, pastori, Helsinki<\/p>\n

Concordia julkaisi vuoden 2011 lopussa professori Hermann Sassen kirjan \u201dT\u00e4m\u00e4 on minun ruumiini\u201d (alkuper\u00e4inen teos: \u201dThis is my body\u201d). Ilmeisesti t\u00e4m\u00e4n teoksen julkaiseminen on saanut Suomen tunnustuksellisen luterilaisen kirkon (STLK) pitk\u00e4aikaisen pastorin, Markku S\u00e4rel\u00e4n, tarttumaan kyn\u00e4\u00e4n ja kirjoittamaan Sassesta STLK:n lehdess\u00e4 Luterilainen 1\/2012, s 46\u201347 ( http:\/\/www.luterilainen.com\/files\/Luterilainen\/12\/Lut_12_01.pdf<\/a> ).<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4nkaltaisia luterilaisia kirjoja ei kovin usein ilmesty suomen kielell\u00e4. Ihmetyst\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4kin, ettei S\u00e4rel\u00e4 ole tehnyt kirja-arviointia mainitusta teoksesta. Samassa lehdess\u00e4 h\u00e4n esittelee kuitenkin sivun verran toista merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kirjaa.<\/p>\n

S\u00e4rel\u00e4 k\u00e4sittelee Sassea yleisell\u00e4 tasolla eik\u00e4 siis juuri t\u00e4t\u00e4 ilmestynytt\u00e4 kirjaa.
\nTodettakoon, ett\u00e4 kustantaja on valinnut t\u00e4m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n kirjan julkaistavaksi juuri sen sis\u00e4ll\u00f6n vuoksi.<\/p>\n

Sassen suuri vahvuus teologina on nimenomaan sakramenttiopissa. T\u00e4m\u00e4n olemme halunneet Concordiassa nostaa esille. T\u00e4t\u00e4 kirjan antia luterilaisten teologien on syyt\u00e4 pohdiskella. Luterilaisesta l\u00e4ht\u00f6kohdasta pit\u00e4isi olla vaikea torjua se, mit\u00e4 Sasse sanoo t\u00e4ss\u00e4 teoksessa.<\/p>\n

Toteamme teoksen alkusanoissa, ett\u00e4 Sasse on ollut kiistelty mies. Toteamme my\u00f6s, ett\u00e4 juuri se asia, jonka h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 kirjassa tuo esille, on sen laatuinen, ett\u00e4 tunnustuksellisen luterilaisen on helppo yhty\u00e4 Sassen teoksen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Ilmeisesti S\u00e4rel\u00e4ll\u00e4 ei ole suoraan mit\u00e4\u00e4n sanottavaa t\u00e4h\u00e4n. Sen vuoksi h\u00e4n kiertelee ja yritt\u00e4\u00e4 saada Sassen tekstin huonoon valoon puhumalla muista asioista.<\/p>\n

Sassen ongelmat eksegetiikassa eli raamatunselitysopissa (h\u00e4n opiskeli aikoinaan Berliiniss\u00e4 vanhan liberaaliteologian kulta-aikana) eiv\u00e4t kuulu t\u00e4h\u00e4n, sik\u00e4li kuin ne eiv\u00e4t suoraan vaikuta h\u00e4nen esitykseens\u00e4. S\u00e4rel\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4 jotakin t\u00e4m\u00e4nsuuntaista viittaamalla Sassen teoksen sivuihin 249\u2013253. Mainittu kohta ei kuitenkaan vahvista S\u00e4rel\u00e4n v\u00e4itteit\u00e4. P\u00e4invastoin on kuunneltava, mit\u00e4 Sasse lausuu lopuksi: vaikka enemmist\u00f6 nykyajan protestanttisista tutkijoista asettuu tosiasiallisesti Zwinglin ja Calvinin puolelle, niin t\u00e4m\u00e4 ei ole raamatuntutkimuksen tulosta, vaan on sidoksissa siihen ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tutkijat ovat rationalistisen maailmankuvan lumoissa eiv\u00e4tk\u00e4 ole valmiita hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n ihmett\u00e4. Ihmeellisell\u00e4 tavalla S\u00e4rel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 n\u00e4kee vastakohdan toisaalta Sassen mainitseman \u201draittiin ja vankan eksegeettisen ty\u00f6skentelyn\u201d ja toisaalta Raamatun selv\u00e4n sanan v\u00e4lill\u00e4. Onhan ensimm\u00e4inen eksegeettinen periaate lukea oikein, mit\u00e4 tekstiss\u00e4 lukee! Eksegetiikan antama tieto juutalaisesta ja hellenistisest\u00e4 taustasta ei ole samaa kun normatiivinen kirkko-oppi, mutta toisaalta ei sen vastakohtakaan, jos molemmat pysyv\u00e4t omissa funktioissaan. Ei Sasse t\u00e4ss\u00e4 kohdin ole ymm\u00e4rt\u00e4nyt v\u00e4\u00e4rin \u201dT\u00e4m\u00e4 on minun ruumiini\u201d-kirjassa eik\u00e4 S\u00e4rel\u00e4n mainitsemassa \u201dOlen luterilainen\u201d-kirjassa. Jos muutoin on joku ep\u00e4selvyys, se on esitett\u00e4v\u00e4 siin\u00e4 yhteydest\u00e4, jossa on t\u00e4llainen harha.<\/p>\n

Jos S\u00e4rel\u00e4 tyrm\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kirjan opin, h\u00e4nen on rehellisesti ja suoraan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 sen kimppuun. T\u00e4m\u00e4 kiertely antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 S\u00e4rel\u00e4 haluaa t\u00e4m\u00e4n kirjan huonoon valoon sen mukaan mit\u00e4 Sassesta on tullut ilmi muissa yhteyksiss\u00e4. Todettakoon ettemme ole nyt tarkistamassa, t\u00e4yttyv\u00e4tk\u00f6 kaikki edellytykset ongelmattomaan kirkkoyhteyteen, vaan onko tietty dogmaattinen locus esitetty oikein.<\/p>\n

STLK:n on Suomen luterilaisella kent\u00e4ll\u00e4 katsottu sakramenttiopissa kallistuvan enemm\u00e4n filippismiin kuin gneesioluterilaisuuteen (aitoluterilaisuus). Sassen kirja on p\u00e4\u00e4asiallisesti gneesioluterilaisella linjalla ja se ilmeisesti h\u00e4iritsee STLK:n opillista kantaa. Jos t\u00e4m\u00e4 on S\u00e4rel\u00e4n syy l\u00e4hte\u00e4 pohtimaan toisia opinkappaleita, sellainen ei t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ole kunnioitettava veto.<\/p>\n

Oudon vaikutelman antaa my\u00f6s se, ett\u00e4 S\u00e4rel\u00e4 tahtoo tuoda esiin Samuel Nafzgerin totuuden todistajana t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4. Nafzger ei ole my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kuulunut Missourin luotettavaan siipeen (ks. esim. http:\/\/blog.trinityaustin.com\/2010\/02\/08\/where-have-you-gone-samuel-nafzger\/<\/a> ). STLK k\u00e4ytti Nafzgeria luennoitsijana loppuvaiheessa, kun heill\u00e4 viel\u00e4 oli kirkkoyhteys Missourin kanssa. Meid\u00e4t Concordiassa kutsuttiin mukaan. Samaan aikaan meit\u00e4 toiselta suunnalta varoitettiin juuri Nafzgerin linjauksista.<\/p>\n

Lopuksi: Vaikka ehtoollisopissa gneesioluterilaisuus asiallisesti voitti aikoinaan, niin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 filippismi vei voiton. Luterilainen ehtoollisoppi meni jonkinlaiseen talviuneen. Kun se nyt her\u00e4\u00e4 eri puolilla, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se orientoituu siihen oikeaan k\u00e4sitykseen, mink\u00e4 gneesioluterilainen puoli uskonpuhdistuksen aikaan toi esiin. Jos melko vaikeneva filippistinen kanta nyt her\u00e4tess\u00e4\u00e4n dogmatisoituu ja ottaa et\u00e4isyytt\u00e4 oikeaan kirkolliseen oppiin, on se eritt\u00e4in valitettavaa. Valitettavaa on my\u00f6s, jos muuten kunnioitettu pitk\u00e4n aikaa uskollisesti palvellut pastori, tohtori S\u00e4rel\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 auttamassa.<\/p>\n

Concordia 1\/2012<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Vastausta Concordia -lehdelle<\/strong><\/p>\n

Markku S\u00e4rel\u00e4<\/p>\n

En olisi ikin\u00e4 voinut uskoa, ett\u00e4 Concordia julkaisee sellaisen perustelemattoman vihjailevan solvauskirjoituksen kuin numerossa 1\/2012 ollut Halvar Sandellin nimiss\u00e4 kirjoitettu Markku S\u00e4rel\u00e4n kommentti Sassesta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4<\/em>. Mutta pakkohan nyt on uskoa. Sandell tiet\u00e4\u00e4 niin paljon minun vaikuttimistani ja pyrkimyksist\u00e4ni, mutta kaiken niin v\u00e4\u00e4rin. H\u00e4n vihjailee tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 paljon my\u00f6s uskostani ja opistani ja senkin v\u00e4\u00e4rin. H\u00e4n vihjailee minun ja STLK:n olevan filippismin kannalla tajuamatta, ett\u00e4 h\u00e4nen vihjailunsa osuu samalla my\u00f6s Sasseen ja itseens\u00e4 Lutheriin. Minulla ei ole mit\u00e4\u00e4n sit\u00e4 oppia vastaan, jonka Sasse teoksessaan ”T\u00e4m\u00e4 on minun ruumiini”<\/em> esitt\u00e4\u00e4 dogmihistorian miehen\u00e4 oikein ja rehellisesti kyps\u00e4n Lutherin raamatulliseksi ehtoollisopiksi. Se on my\u00f6s minun oppini ja uskoni.<\/p>\n

Voisin luetella monia kohtia, joissa Sasse ansiokkaalla tavalla tuo esille Lutherin kannan. J\u00e4t\u00e4n sen kuitenkin tekem\u00e4tt\u00e4, sill\u00e4 jos unohtaisin mainita jonkin seikan, niin sitten sanottaisiin, etten sit\u00e4 hyv\u00e4ksy. Mainitsen kuitenkin yhden asian muita seikkoja aliarvioimatta: ehtoollinen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 koko evankeliumin ja on nimenomaan evankeliumia (s. 87, 268). T\u00e4m\u00e4n piirteen Sasse tuo esiin sortumatta asian lakimaiseen esitt\u00e4miseen. Siit\u00e4 olisi syyt\u00e4 Sandellinkin ottaa esimerkki\u00e4. Lutherin evankelista otetta eiv\u00e4t tajua ne, jotka eiv\u00e4t ole sis\u00e4ll\u00e4 evankeliumissa ja jotka hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t evankeliumin torjumalla yleisen vanhurskauttamisen. Olen iloinnut siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 Sassen suomennetusta teoksesta kansankirkon konservatiiviteologeilla on nyt mahdollisuus tarkistaa kantojaan ehtoollisopista. Sandell tosin tuo esille rajauksensa Sasseen: ”Sasse on p\u00e4\u00e4asiallisesti (!) gneesioluterilaisella linjalla.”<\/p>\n

Luterilainen 1\/2012 oli teemanumero aiheena Pyh\u00e4 Raamattu. Sassen raamattuopin esille ottaminen sopi kyseiseen teemaan. Sassen ongelmallinen kanta raamattukysymyksess\u00e4 on yleisesti tunnettu tunnustuksellisissa piireiss\u00e4. Siin\u00e4 h\u00e4n oli eri kannalla kuin esimerkiksi tri Tom G. A. Hardt, jota tapasin montakin kertaa ja jonka kanssa minulla oli tapana vaihtaa tervehdyksi\u00e4. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 ehtoollista koskevassa kysymyksess\u00e4 he taas olivat eri mielt\u00e4 Sassen edustaessa oikeata kantaa. Kun tri Karl Wengenroth kerran lukiessaan er\u00e4st\u00e4 Sassen teosta kysyi kantaani Sassen raamattuk\u00e4sitykseen, vastasin h\u00e4nelle: ”Raamattu on Sasselle ongelma.” Uskon osuneeni asian ytimeen ja ilmaisseeni asian kauniisti. Halusin Luterilaisessa my\u00f6s tuoda esille, ett\u00e4 Sasse viimeisin\u00e4 elinvuosinaan Nafzgerin kertoman mukaan oli hyv\u00e4ksynyt Missourisynodin Raamattua ja tunnustusta koskevan periaatelausunnon. Koska siit\u00e4 ei ole tiedossa muuta kirjallista l\u00e4hdett\u00e4, kerroin, mist\u00e4 asia olisi tarkistettavissa. Toinen l\u00e4hde olisi Sassen oma arkisto, jossa oletan olevan kopion kirjeest\u00e4. En ottanut lausumallani kantaa Nafzgeriin, jonka persoona ei kuulu t\u00e4h\u00e4n yhteyteen sen enemp\u00e4\u00e4, vaikka olenkin joutunut h\u00e4nt\u00e4 oikaisemaan joissakin kohdin. Kerroin asiasta katsoen sen olevan Sasselle kunniaksi. Olisi hyv\u00e4, jos joku ottaisi teht\u00e4v\u00e4kseen hankkia Sassen kirjeest\u00e4 kopion meille muillekin tiedoksi ja Sassen kannan tarkistamiseksi.<\/p>\n

Sandell ei n\u00e4yt\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4neen niit\u00e4 suuria opillisia vaaroja, joita sis\u00e4ltyy niihin yhteyksiin, joissa Sasse k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lausumaansa ”raitis ja vankka eksegeettinen ty\u00f6skentely”. Asia ei ole niin yksinkertainen kuin Sandell haluaa sen n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n

Suunnitelmissani on t\u00e4m\u00e4n vuoden aikana julkaista Luterilaisen ehtoollista k\u00e4sittelev\u00e4 teemanumero. Siin\u00e4 yhteydess\u00e4 on tarkoitus arvioida my\u00f6s Sassen kirjaa. T\u00e4m\u00e4 ehdolla jos Jumala suo ja me el\u00e4mme.<\/p>\n

Concordia 2\/2012<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Vastaus Markku S\u00e4rel\u00e4lle:<\/p>\n

Halvar Sandell<\/p>\n

Valitettavaa on, ett\u00e4 ahkera ja kokenut pastori S\u00e4rel\u00e4 ei nyt varsinaisesti tartu niihin kysymyksiin, jotka olivat esill\u00e4 h\u00e4nen torjumassaan kirjoituksessa.\u00a0 Concordiassa julkaistiin tiettyihin asioihin menev\u00e4 kirjoitukseni, joka haastoi keskusteluun. S\u00e4rel\u00e4 tyrm\u00e4\u00e4 sen kovin sanoin kokonaan ja puhuu vihjailevasta solvauskirjoituksesta. Ajatteleva lukija pystyy tekem\u00e4\u00e4n omia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisesta suhtautumistavasta.<\/p>\n

Taustalla on se, mit\u00e4 S\u00e4rel\u00e4 itse on kirjoittanut Hermann Sassesta Luterilainen- lehdess\u00e4. Viittasin ko. lehden numerossa 1\/2012 olleeseen mainintaan Sassen kirjasta. Hyvin erikoista oli \u2013 toistan sen viel\u00e4 \u2013 ettei itse kirjasta ollut tehty arvostelua, vaan S\u00e4rel\u00e4 keskittyi seikkoihin, jotka eiv\u00e4t tule ilmi juuri t\u00e4ss\u00e4 Sassen ehtoolliskirjassa.<\/p>\n

Vaikka S\u00e4rel\u00e4 nyt toisen kerran \u2013 Sassen teoksen alkusanojen lis\u00e4ksi \u2013 saa todisteen siit\u00e4, ett\u00e4 mekin Concordiassa tunnemme tietyt kiistakysymykset emmek\u00e4 analysoimatta halua suositella mit\u00e4 tahansa Sassen teologiasta, h\u00e4n ei ota t\u00e4t\u00e4 viesti\u00e4 vastaan. Ihmetyst\u00e4 on omiaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 kun S\u00e4rel\u00e4 vasta t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ilmaisee kantansa Sassen kirjassa esille tulevaan oppiin, h\u00e4n tekee sen sanoilla: \u201don my\u00f6s minun oppini ja uskoni.\u201d<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vastauksessaan minulle S\u00e4rel\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 kimppuuni omalla ylitulkinnallaan <\/strong>Sassen tekstist\u00e4. On huomattava, ettei Sasse niill\u00e4 sivuilla, joihin S\u00e4rel\u00e4 viittaa (s. 87 ja s. 268), esit\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista tasapainottamista, mit\u00e4 eri armonv\u00e4lineiden omiin esiintymismuotoihin tulee. Totta on, ett\u00e4 alttarin sakramentti on evankeliumia. Se on todellinen armonv\u00e4line, joka antaa syntien anteeksiannon. Toisaalta on ilmiselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ehtoollinen on ehtoollinen, eik\u00e4 ole yhdentekev\u00e4\u00e4 millainen t\u00e4m\u00e4 armonv\u00e4line on muihin armonv\u00e4lineihin verrattuna. N\u00e4iss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 on vaarallista panna kaikki yleisten periaatteiden alle. Moneen otteeseen nimenomaan reformoitu puoli yritti Marburgissa vuonna 1529 saada sellaisella metodilla niskalenkin Lutherista. Jumala kohtaa ihmisen itse m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n tavalla, eik\u00e4 h\u00e4n vastaa suoraan yleiseen uskonnolliseen armoperiaatteeseen, jonka ihminen on asettanut, eik\u00e4 pelastustarpeeseen, joka on m\u00e4\u00e4ritelty antroposentrisesti.\u00a0 Reaalipreesensi\u00e4 ei voida loogisesti perustella armon universaalisuudella. T\u00e4llaista harhak\u00e4sityst\u00e4 vastaan Luther reagoi voimakkaasti.\u00a0 Luther painottaa: \u201dJokainen uskonkohta on peruste itsess\u00e4\u00e4n eik\u00e4 sit\u00e4 tarvitse todistaa toisella kohdalla\u201d (Hermann Sasse, \u201dT\u00e4m\u00e4 on minun ruumiini\u201d, s. 189).<\/p>\n

S\u00e4rel\u00e4 kirjoittaa aivan ilmeisesti oman ja kirkkokuntansa n\u00e4kemyst\u00e4 puolustaen.\u00a0 Yleist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla puhuminen sakramentin lahjasta ja sakramentin luonteen pohtimatta j\u00e4tt\u00e4minen paljastaa filippistisen ja kryptokalvinilaisen hengen. Halutaan leikata pois reaalipreesensin l\u00e4hempi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ja nopeasti viitata vaikkapa, kuten S\u00e4rel\u00e4n kirjoituksessa tapahtuu, yleiseen vanhurskauttamiseen. Ehtoollisen omaleimainen profiili muiden armonv\u00e4lineitten joukossa ei saa h\u00e4m\u00e4rty\u00e4. Kun n\u00e4in tapahtuu, tied\u00e4mme ett\u00e4 on kyseess\u00e4 filippistinen liikehdint\u00e4, joka vie reformoitua oppia kohti.<\/p>\n

Sassen teksti edustaa luterilaista p\u00e4\u00e4uomaa \u2013 opillisessa suhteessa gneesioluterilaista (aitoluterilaista) kantaa. Koska filippismi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja historiallisesti on hallinnut nimellisesti luterilaista kentt\u00e4\u00e4, on tunnustuksellisten luterilaisten asia t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuoda esiin se, mik\u00e4 uskonpuhdistuksen j\u00e4lkeen sakramenttiopin kohdalla l\u00f6ytyy gneesioluterilaisen leiman alta.<\/p>\n

S\u00e4rel\u00e4 ei l\u00e4hde suoraan sakramenttiopin kiistakysymyksiin, mutta toteaa sivu mennen jotakin filippismist\u00e4. Nyt olisi ollut hyv\u00e4 tilaisuus kertoa jotakin filippismin vaaroista \u2013 miten voimme pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 loitolla ja yhteisesti oikeassa pyh\u00e4ss\u00e4 perinteess\u00e4 tunnustaa oikein Kristuksen sanojen perusteella. T\u00e4st\u00e4 aiheesta valitettavasti emme saa sanaakaan tohtori, pastori S\u00e4rel\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Concordia 2\/2012<\/em><\/p>\n


\n<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

MARKKU S\u00c4REL\u00c4N KOMMENTTI SASSESTA HER\u00c4TT\u00c4\u00c4 KYSYMYKSI\u00c4 Halvar Sandell, pastori, Helsinki Concordia julkaisi vuoden 2011 lopussa professori Hermann Sassen kirjan \u201dT\u00e4m\u00e4 on minun ruumiini\u201d (alkuper\u00e4inen teos: \u201dThis is my body\u201d). Ilmeisesti t\u00e4m\u00e4n teoksen julkaiseminen on saanut Suomen tunnustuksellisen luterilaisen kirkon (STLK) pitk\u00e4aikaisen pastorin, Markku S\u00e4rel\u00e4n, tarttumaan kyn\u00e4\u00e4n ja kirjoittamaan Sassesta STLK:n lehdess\u00e4 Luterilainen 1\/2012, s 46\u201347 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[236,87,17,131],"tags":[90,107,56,247,146,73],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1042"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1042"}],"version-history":[{"count":31,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1042\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1657,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1042\/revisions\/1657"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1042"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1042"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1042"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}