PÄÄKIRJOITUS Concordia 6/2009Hannu Lehtonen |
Edellinen kirjoitus Seuraava kirjoitus Concordia 6/2009 |
|
Jeesuksen nimestä voidaan sanoa, että se on paljon enemmän
kuin kirkossa kuulutettu. Se on kuulutettu taivaasta käsin enkelin välityksellä.
Joosefille, Jeesuksen kasvatusisälle, enkeli sanoi: ”Joosef, Daavidin
poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi;
sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä
Hengestä. Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava
hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän
synneistänsä.” (Matt. 1:20-21) Myös Marialle, Jeesuksen äidille,
tuli tämä sama viesti enkeli Gabrielin välityksellä:
”Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on
annettava hänelle nimi Jeesus.” (Luuk. 1:31) Miksi Raamattu korostaa näin voimakkaasti Jeesuksen nimen merkitystä? Apostolit julistivat: ”Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman.” (Ap. t. 4:12) Tämä kohta on yhdestä konfliktitilanteesta, johon apostolit ja alkuseurakunta joutuivat. Ankarien syytösten alaisina apostolit julistivat rohkeasti Jeesuksen nimeä. He tiesivät, että juuri Jeesuksen nimi ja tämän nimen tunnustaminen oli se, mikä ennen kaikkea ärsytti heidän syyttäjiään. Olisi varmasti ollut kiusaus vaieta ja jotenkin sivuuttaa Jeesuksen nimi, mutta näin he eivät tehneet. He saivat armon ja voiman tunnustaa Jeesuksen nimi tässä tilanteessa. Tämä voima ei ollut heistä itsestään, vaan se oli Pyhän Hengen vaikutusta. Apostoli tiesivät ja uskoivat, ettei pelastusta ole yhdessäkään toisessa nimessä. Ajassamme olemme tulleet yhä enemmän tämän peruskysymyksen äärelle: onko Jeesus ainoa tie taivaaseen, vai onko muitakin teitä. Raamattu julistaa, että vain Jeesuksen nimessä on pelastus. Apostolit nimenomaan torjuvat muut tiet: ”eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa”. Jeesus itse sanoo: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.” (Joh. 14:6) Pieperin Kristillisen dogmatiikan linjaus on hyvin selkeyttävä ajatellen valtavaa erilaisten oppien ja uskontojen kirjoa, jonka keskellä me elämme. Hän muistuttaa siitä, että loppujen lopuksi on kuitenkin vain kaksi uskontoa: lain uskonto ja evankeliumin uskonto. Apostoli Paavali sanoo: ” Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.” (Ef. 2:8-9) Vaihtoehtoja on lopultakin vain kaksi: ihmisen teot tai Jumalan armo. Apostoli Paavali sulkee em. kohdassa kaikki ihmisen omat tiet pelastumisen asiassa kokonaan pois. Vain armo jää jäljelle. Tämä on se kallis aarre, jota luterilainen tunnustus terottaa ja alleviivaa. Ihminen pelastuu yksin armosta, yksin Kristuksen tähden, yksin uskon kautta. |
| |
Edellinen kirjoitus Seuraava kirjoitus |