PÄÄKIRJOITUS * HANNU LEHTONEN

 

Lutherin kirjoitukset syntyivät useissa tapauksissa jostain ajankohtaisesta kysymyksestä. Hänestä tuli johtava auktoriteetti uskonpuhdistuksen kannattajien joukossa ja siksi hänen kannanotoillaan oli luonnollisesti erittäin suuri merkitys.

 

1520-luvulla Luther kirjoitti useita ehtoollista käsitteleviä kirjoituksia. Niissä hän asettuu puolustamaan oppia Kristuksen todellisesta läsnäolosta ehtoollisen siunatussa leivässä ja viinissä. Lutherin työtoveri, Karlstadt, sekä Zwingli ym. opettivat, että Kristuksen ruumis ja veri ovat ehtoollisessa läsnä vain vertauskuvallisesti. He väittivät myös, että Luther oli jäänyt puolittain paavilaiseksi. Luther asettautui tätä ehtoollisen spiritualisointia vastaan hyvin voimakkaasti.

 

Näistä Lutherin kirjoituksista merkittävin ja tunnetuin on Suuri tunnustus Herran ehtoollisesta. Tämä teos on aikoinaan käännetty suomeksi, mutta se ei ole helposti saatavilla. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut olennaisesti, kun teoksesta on kuluvana vuonna julkaistu ajanmukainen käännös Suomen Luther-säätiön kautta. Kirjan nimenä on Kristuksen ehtoollisesta – suuri tunnustus.

 

Tämä teos oli Lutherin viimeinen puheenvuoro ehtoolliskiistaan. Luther ei halunnut käydä loputtomasti kiistaa vastustajiensa kanssa, vaan hän halusi antaa kerta kaikkiaan tunnustuksensa, jossa hän pysyy. Luther oli hyvin tietoinen siitä, että hän vastaa opetuksestaan Jumalan edessä viimeisellä tuomiolla. Voi kysyä, kuinka monella kristillisen seurakunnan opettajalla ja teologilla on tämä näky silmiensä edessä nykyään. Teoksen viimeisessä osassa Luther esittää artiklojen muodossa uskontunnustuksensa. Tämän teoksen merkitystä osoittaa myös se, että luterilaiset tunnustuskirjat lainaavat siitä kohtia. 

 

Luther ja luterilainen uskonpuhdistus tunnetaan ennen kaikkea puhtaan vanhurskauttamisopin esiintuojana ja puolustajana. Lutherin tärkeä teos osoittaa kuitenkin kuinka tärkeään asemaan hän myös ehtoollisen asetti. Puolustaessaan Kristuksen ruumiin ja veren todellista läsnäoloa siunatussa leivässä ja viinissä (reaalipreesenssi) Luther tiesi puolustavansa evankeliumia.