PÄÄKIRJOITUS * HANNU
LEHTONEN
Luterilainen oppi korostaa sanan ja sakramenttien asemaa
ja merkitystä. Sana ja sakramentit ovat armonvälineitä, armon välikappaleita.
Tunnustuskirjoissa lausutaan muun muassa: ”Jumala tahtoo käyttää yksinomaan
näitä
välineitä, nimittäin pyhää sanaansa, kun sitä kuullaan
saarnattavan tai kun sitä luetaan, sekä sakramentteja, kun niitä hänen sanansa
mukaan käytetään. Millään muulla keinolla Jumala ei kutsu ihmisiä iankaikkiseen
pelastukseen, vedä heitä luokseen, käännytä, uudestisynnytä eikä pyhitä.” Edellä
mainittu kohta tunnustuskirjoista perustelee opetustaan seuraavilla Raamatun
kohdilla: 1. Kor. 1:21; Ap. t. 11:14; Room. 10:17; Joh. 17:20.
Armonvälineiden kautta meidät tehdään osallisiksi siitä
pelastuksesta, joka on valmistettu Kristuksen lunastustyön kautta. Näiden
asioiden yhteys näkyy selvänä apostoli Paavalin sanoissa: ”Mutta kaikki on
Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut
meille sovituksen viran. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman
itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille
sovituksen sanan.” (2. Kor. 5:18-19) Sana ja
sakramentit saavat sisältönsä Kristuksen sovitustyöstä.
Armonvälineillä on sekä tarjoava eli antava että
vaikuttava voima. Jumala ei ainoastaan tarjoa meille armoaan niiden välityksellä
vaan myös vaikuttaa pelastavan uskon. Augsburgin
tunnustuksessa lausutaan: ”Jotta saisimme tämän uskon, on asetettu evankeliumin
opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka. Sanaa ja sakramentteja välineinä
käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin,
vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee.”
Luterilaisen tunnustuksen mukaan keskeistä on puhdas
sanan julistus ja Kristuksen asetuksen mukaan toimitetut sakramentit. ”Kirkko on
pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein
toimitetaan.” Esimerkiksi hienot ulkoiset puitteet eivät ole välttämättömiä.
Tämän päivän luterilaisten kristittyjen polttavia kysymyksiä on, mistä löytää
puhtaan sanan julistuksen ja oikein toimitetut sakramentit. Tämä on sama kysymys
kuin, mistä löytää puhdasta ja ravitsevaa ruokaa hengellistä elämäänsä varten.
RUOTSISSA JÄLLEEN PAPPISVIHKIMYS
Piispa Arne Olsson (Missionsprovins) vihki 7.1.2006 kuusi miestä papeiksi
Göteborgissa. Vihittävien joukossa oli Janne Koskela Oulusta. Ruotsin kirkon
johtajat ovat uhkailleet tähän toimintaan osallistuvia kirkon virassa olevia
henkilöitä. Heitä on muun muassa vaadittu pyytämään piispalta lupaa etukäteen.
Erityisesti Missionsprovinsin sihteeri Bengt Birgersson on joutunut Göteborgin tuomiokapitulin
hampaisiin. On kuitenkin rohkaisevaa lukea Suomeen tulleista viesteistä, että
pappisvihkimystä saatiin viettää iloisissa merkeissä. Monet papitkin olivat
tulleet paikalle todistamaan tapahtumaa tai jopa osallistumaan siihen. Missionsprovinsin vastuunkantajat tarvitsevat tukeamme.
Jokainen voi ainakin rukouksin muistaa heitä. Meidän on myös syytä valmistautua
siihen, että sama tie on meilläkin edessämme omassa maassamme.