”HERRA ON MEIDÄN
VANHURSKAUTEMME”
Halvar Sandell, pastori, Helsinki
”Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä
herätän Daavidille vanhurskaan vesan; hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä,
ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa. Hänen päivinänsä pelastetaan
Juuda ja Israel asuu turvassa. Ja tämä on hänen nimensä, jolla häntä kutsutaan:
’Herra on meidän vanhurskautemme’”
(Jer. 23:5-6).
On yleisesti tunnettua, että Israelin vanhat profeetat
olivat useita vuosisatoja etukäteen ennustaneet Messiaan eli Kristuksen,
Vapahtajan syntymän. Muistamme, miten viisaat miehet itäisiltä mailta tulivat
Jerusalemiin sen jälkeen, kun Jeesus oli syntynyt. He kysyivät: ”Missä on se
äsken syntynyt juutalaisten kuningas?” (Matt. 2:2). Ja kirjanoppineet
opastivat heitä sanoen: ”Juudean Beetlehemissä; sillä näin on kirjoitettu
profeetan kautta...” (Matt. 2:5). Profeetta Miika oli 700 vuotta aiemmin
ennustanut, että Messias syntyy Beetlehemissä.
Voimme siis löytää Vanhasta testamentista sanoman
Jeesuksesta Kristuksesta, maailman Vapahtajasta. Se joka lukee tarkkaavaisesti
Raamattua, voi löytää paljon. Käsite Messias, suomeksi voideltu tai Herran
voideltu, esiintyy Vanhassa testamentissa nimenomaan Israelin ja maailman
Vapahtajaa tarkoittaen vain pari kertaa (Ps. 2:2; Dan. 9:25). Kun tarkoitetaan
Messiasta, itse Messias-sanaa useammin esiintyy sana vesa. Vesa on myös se sana,
jota Jeesus Kristus itse käyttää itsestään, kun hän puhuu apostoli Johannekselle
tämän näyssä: ”Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille
seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas
kointähti” (Ilm. 22:16).
Me kohtaamme tämän termin tässä 500-luvulla ennen
Kristusta vaikuttaneen Jeremian tekstissä. Vesa merkitsee jotakin, joka nousee
maasta. Kuivuneesta maasta, katkaistusta rungosta versoo yhtäkkiä tuore vesa.
”Minä herätän Daavidille vanhurskaan vesan...”
Ihmisten maailmassa kaikki syntyvät synnin
saastuttamina. Mutta Jeremia ennustaa, että siinä syntyy Yksi, joka erotuksena
muista on vanhurskas. Pahan ongelma ei ole meille ihmisille jotain meidän
ulkopuolellamme olevaa. Se ei ole jotakin, jonka me voimme tukahduttaa ja
kokonaan kuolettaa kurilla ja ponnistelulla. Meidän maailmassamme oleva paha ei
ole jotain sellaista, joka voidaan siirtää pois. Tiedämme, että jos
maailmassamme syntyy suhteellinen rauha ja järjestys, voi se jonkin ajan
kuluttua vaihtua uusiksi konflikteiksi. Tämä koskee yksityisten ihmisten
suhteita toisiinsa, samoin kansojen suhteita toisiinsa. Me, jotka itsessämme
emme ole vanhurskaita vesoja, emme pysty tekemään mitään pahan
ongelmalle.
Mutta se vanhurskas vesa, josta Jeremia puhuu, on oleva
kuningas yli kaikkien valtojen. Hän menestyy siinä, missä kukaan ei ole
menestynyt. Hän murskaa paholaisen vallan ja pahan. ”Hän tekee oikeuden ja
vanhurskauden maassa.”
Hän tulee tavallisena ihmisenä ajassa, lukuun ottamatta
sitä, että hän on synnitön. Hän syntyy Daavidin suvusta, kuten profeetat – muun
muassa Jeremia – ovat ennustaneet. Viisisataa vuotta myöhemmin, kun tämä
kuninkaallinen suku on jo unohdettu ja köyhä, syntyy siitä maailman Vapahtaja ja
Messias. Kuinka ihmeellistä tämä on ja täysin vastoin kaikkea sitä, mitä ihmiset
edellyttävät ja pitävät ylhäisenä ja arvokkaana. Maailman Vapahtaja syntyy
vastoin ihmisille ominaista turhamaisuuden mallia eläinten tallissa, ja hänet
pannaan seimeen. Näin astuu maailmaan hän, joka tulee murskatakseen pahan vallan
ja tuodakseen meille vanhurskauden.
Ristin todellisuus varjostaa hänen elämäänsä alusta
asti. Näemme vihamielisyyden tiedostamattomana ja silminnähtävänä majatalon
isännillä Beetlehemissä, Herodeksen salaliittosuunnitelmissa ja kirjanoppineiden
välinpitämättömyydessä. Samoin myös meidän kohdallamme Jeesus, hänen syntymänsä
ja kysymys siitä, kuka hän oikein oli ja on, aiheuttaa erimielisyyttä. Kun
täydellinen totuus ja vanhurskaus tulee maailmaan, ei tämä maailma voi sietää
sitä. Jeesus uhkaa nimittäin sitä, mikä on suurta ja mahtavaa tässä maailmassa.
Onhan jo se, että hän on tullut, hyökkäys sinua ja minua vastaan, meissä olevaa
puutteellisuutta ja syntiä vastaan. Se, että Vapahtajan täytyi tulla maailmaan,
kertoo meille, että me emme ole kyllin hyviä. Se kertoo meille, että me olemme
kadotettuja ja meidän elämämme, sellaisena kuin se nyt on, ei kestä asettamista
Jumalan pyhyyden valokeilaan. Pelkästään Jeesuksen syntyminen kertoo meille,
että me, sinä ja minä, tarvitsemme pelastusta.
Suurta ja ihmeellistä on, että Jeesus Kristus tulee
meidän luoksemme ja tuo meille meiltä puuttuvan vanhurskauden. Jeremia lupasi,
että hänellä olisi menestys, vaikka se näytti kaikelta muulta kuin
menestykseltä. Olosuhteet hänen syntymisessään olivat aivan koruttomat, samoin
hänen kuolemassaan. Hän kuoli kuolemaantuomitun rikollisen teloituskuoleman
yksin ja hylättynä. Mutta tämä johti voittoon siitä vallasta, joka pitää tätä
maailmaa ajallisesti kuristusotteessa, voittoon paholaisesta ja kuolemasta.
Jeesus nousi kuolleista. Jättäessään tämän maailman hän julisti, että hänellä on
kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Siksi me laulamme myös tänä jouluna
iloiten rauhasta ja vanhurskaudesta, joka tuli meidän rauhattomaan ja
epävanhurskaaseen maailmaamme. Me tiedämme, että Jeesus on vahvempi kuin kaikki
paha maailmassa. Me tiedämme, että Jeesus on tullut parantamaan meidät synnin
vauriosta. Me tiedämme, että hän tekee sen, kun uskomme hänen sanaansa, kun
annamme hänen hallita meitä sanallaan ja sakramenteillaan. Katsomme
luottavaisesti eteenpäin ja odotamme sitä päivää, jona hän tulee uudelleen
maailmaamme suuressa vallassaan ja kirkkaudessaan tuomitakseen ihmiskunnan ja
lahjoittaakseen kaikille uskovilleen iankaikkisen autuuden. ”Kunnia Jumalalle
korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä
tahto!”(Luuk. 2:14). Aamen,
Halleluja.