YKSI LEIPÄ – YKSI RUUMIS

Carl Manthey Zorn, teol. tri, USA (1846-1928)

 

Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä lei­västä osalliset (1. Kor. 10: 17).

 

Samoin kuin pyhä ehtoollinen voimakkaasti vahvistaa us­koamme Herramme Jeesuksen Kristuksen hankkimaan syn­tien anteeksiantamukseen, samoin se antaa meille myös run­saasti voimaa hurskaaseen vaellukseen. Hurskas vaellushan johtuu yksinomaan tosi uskosta, siitä uskosta, että me olemme armoon otettuja Jumalan lapsia. Ja mitä vahvempi sellai­nen usko on, sitä voimakkaampia olemme myös hurskaasti vaeltamaan. Pyhän ehtoollisen kautta me kristityt olemme Kristuksen kanssa yksi ruumis. Jos me tunnemme tämän uskossa, niin tahtoisimmeko silloin palvella syntiä? Emmekö päinvastoin tahtoisi vaeltaa niin kuin Kristuksen jäsenten so­pii? Ja hän, joka on Päämme, antaa meille, jäsenilleen, voi­maa, omaa voimaansa vaeltaaksemme hurskaasti. Ja sen hän tekee myös juuri pyhän ehtoollisen kautta.

 

Hurskaaseen vaellukseen kuuluu etupäässä veljesrakkaus kristittyjen kes­ken. Tämä vahvistuu pyhässä ehtoollisessa, sillä juuri siinä tulemme yhä varmemmin vakuutetuiksi siitä, että me monet olemme yksi ruumis, koska me kaikki olemme osalliset tuosta yhdestä leivästä, yhdestä Kristuksen ruu­miista. Mitä on luonnollinen sukulaisuus verrattuna tähän hengelliseen ja taivaalliseen sukulaisuuteen? Ja mitä on luonnollinen rakkaus verrattuna tähän hengelliseen rakkau­teen? – Ehtoollisyhteys, jota me kristityt ylläpidämme tois­temme keskuudessa ja kanssa, on myös samalla julkinen to­distus siitä, että me monet olemme yksi ruumis, se on: me olemme yhden yhteisen uskon kautta mitä läheisimmin yhdistetyt Kristukseen ja hänen kauttaan toinen toiseemme. Siksi meidän tulee mielellämme ylläpitää ehtoollisyhteyttä kaikkien niitten kanssa, jotka meidän kanssamme ovat yh­dessä oikeassa uskossa, mutta ei niitten kanssa, jotka ovat eronneet meistä väärän uskon kautta.

 

Rukoilkaamme. Minä kiitän sinua, kaikkivaltias Herra Jumala, siitä ihmeellisestä lahjasta, jonka annat mi­nulle pyhässä ehtoollisessa. Ja rukoilen sinua, että laupeu­dessasi antaisit ehtoollisella käyntini tulla uskoni vahvistuk­seksi, että pyhästi vaeltaisin hengessä ja palavasti rakastaisin lähimmäistäni. Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Her­ramme kautta. Amen.