MEILLÄ ON LUNASTUS

Meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen (Ef. 1:7).

Jos nyt joku kysyy: ”Kun kaikki eivät kuitenkaan tule autuaiksi, mistä minä silloin tiedän, että minulla on anteeksiantamus ja armo Jumalalta?”, niin vastataan: sinun täytyy alkaa uskomalla Jumalaa ja hänen sanaansa, kuuntelemalla ja omistamalla sitä armoa, joka on kaikilla, epäuskoisillakin, silloin saat sen armon, jota ei kaikilla ole. ”Mikä sellainen armo on, joka on kaikilla, epäuskoisillakin?” – Vastaus: sovitettu Jumala, valmis syntien anteeksiantamus, joka odottaa heitä, odottaa vain vastaanottamista. ”Mikä se armo sitten on, jota ei kaikilla ole?” Vastaus: Jumalaa sovitettu sydän, usko, joka vastaanottaa syntien anteeksiantamuksen ja elää Jumalassa. ”Missä näin on kirjoitettu?” 2. Kor. 5. sanoo: ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiansa, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” Room. 5. sanoo: ”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen.” Sak .3. sanoo: ”Katso kivi (Kristus) ¼ minä kaivan kaiverrukset siihen, sanoo Herra Sebaot, ja otan pois tämän maan pahat teot yhtenä päivänä.” Gal. 3. sanoo: ”Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta kun tuli kiroukseksi meidän edestämme – sillä kirjoitettu on: ’kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu’.” Näin Raamattu puhuu. Siinä siis sanotaan nimenomaan, että Jumala Kristuksessa sovitti itsensä kanssa ei ainoastaan uskovaiset, vaan maailman, ja että se sovitus sisälsi ja vaikutti sen, ettei hän lukenut heille heidän syntejänsä: ja tämä tapahtui Kristuksessa, ei silloin kun me käännyimme. Ja nyt hän kehottaa ihmisiä: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa – tämä ainoa vielä puuttuu. Siinä sanotaan, että me tulimme sovitetuiksi Jumalan kanssa hänen Poikansa kuoleman kautta, mutta emme katumuksemme, parannuksemme, vakavuutemme, rukouksemme tahi uskomme kautta – mitä kaikkea ei tarvita armon lisäksi, vaan ainoastaan vastaanottaaksemme jo olemassa olevan armon. Ei, sanotaan, että tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan, kun me vielä olimme hänen vihollisiansa. Sanotaan, että lunastus, joka tapahtui Kristuksen veressä, oli sama kuin syntien anteeksiantamus ja että synnit otettiin pois yhtenä päivänä, nimittäin silloin, kun kallis kivi ”kulmakivi”, hakattiin. Sanotaan, että Kristus lunasti meidät lain kirouksesta sinä päivänä ja sinä hetkenä, jolloin hän tuli kiroukseksi meidän edestämme, ja siksi hän tuli riippuessaan ristinpuussa. Voi, ettei maailma tiedä, mitä on tapahtunut! Ettei se tunne meidän sukumme historiaa, ei tiedä, että ihmissuku on kerran myös ostettu, lunastettu, puhdistettu, ja vapautettu kaikista synneistä, kuoleman ja perkeleen vallasta yhtä varmasti kuin se kerran lankesi syntiin!

Katso sitten tätä: tämä syntien anteeksiantamus, tämä lunastus, josta nyt on ollut puhetta, se kuuluu jokaiselle ihmiselle, hurskaalle ja jumalattomalle, uskovaiselle ja epäuskoiselle. Olitpa sinä millainen tahansa, niin sinun syntisi ovat kuitenkin pois otetut, pois pyyhityt, anteeksiannetut, meren syvyyteen heitetyt – tämä tapahtui Kristuksen kuoleman hetkenä. Sinä et koskaan tule tuomituksi syntiesi, vaan epäuskosi tähden, sen tähden, että jäät pois armon häistä. Jos taasen tahdot palata Jumalan luo, tulla hänen omaksensa ja omistaa hänen armonsa, ei ole mitään estettä, olet joka hetki tervetullut, niin kuin Herra itse sanoo: ”Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.” Tästä ei ole yhtään poikkeusta, vaan jokainen, joka avuksi huutaa Herran nimeä, pelastuu. Kuka tahansa – joka tahtoo – jokainen – ”vaikka sinun syntisi olisivat veriruskeat” – näin kuuluvat suuren, laupiaan Herran omat sanat. Tästä ei ole yhtään poikkeusta, ja se johtuu siitä, että kaikki syntivelat on maksettu, koko maailma on sovitettu. Kun siis joku on hädässä syntiensä tähden, eikä koskaan voi saada varmuutta anteeksiantamuksesta, on vika siinä ettei hän usko Jumalaa, ei pidä Jumalaa todellisena, ei katso sitä mitä Kristus on tehnyt tai mitä Jumala sanoo sanassaan. Vika on siinä, että hän ”tekee Jumalan valehtelijaksi”, mikä on aivan kauheata. Mutta, jos joku tahtoo uskoa Jumalan sanan, mutta ei vain voi saada sitä sydämeensä, on Jumala hänelle antava suuren uskon lahjan, ja hän on saava todistuksen siitä, että hänen syntinsä todellakin ovat poistetut ja että hänet on puettu koko Kristuksen ansioon ja hän on Jumalan rakas lapsi.

Jo kallis Karitsamme on meidät ostanut,