JUMALAN VOIMA
”Hän on osoittanut
voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset
sydämessään”
(Luuk. 1:51).
Hän on osoittanut
voimansa käsivarrellaan. Tämän työn Jumala tekee maailman kahdenlaisten osien
välillä, oikeamielisten ja pahojen. Hän sallii kunnollisten tulla voimattomiksi
ja nujerretuiksi, niin että jokainen ajattelee heidän loppunsa tulleen. Juuri
siinä samassa hän on voimakkaimmin läsnä, niin kätkettynä ja salaa, etteivät
nekään, jotka sortoa kärsivät, sitä tunne, vaan uskovat sen.
Siinä on Jumalan täysi
voima ja koko hänen käsivartensa. Sillä mistä ihmisen voima kaikkoaa, sinne
pääsee Jumalan voima sisään ja usko on siellä ja odottaa sitä. Kun painostus
loppuu, tulee ilmi, millainen voima heikkouteen on kätkeytynyt. Katso, siten
Kristus tuli voimattomaksi ristillä ja juuri siinä hän teki suurimman
voimatekonsa: voitti synnin, kuoleman, maailman, helvetin, perkeleen ja kaiken
pahan.
Toisaalta Jumala sallii
noiden toisten kohota suuriksi ja mahtaviksi. Hän vetää pois voimansa ja sallii
heidän paisua vain omasta voimastaan. Sillä mihin ihmisvoima menee sisään,
sieltä Jumalan voima tulee ulos. Kun nyt kupla on täynnä ja jokainen kuvittelee
heidän olevan korkealla ja voitokkaita, silloin Jumala puhkaisee kuplan ja
kaikki on lopussa. Nuo narrit eivät tiedä, että juuri kohotessaan ja tullessaan
voimakkaiksi he ovat Jumalan hylkäämiä eikä Jumalan käsivarsi ole heidän tukenaan.
Siksi heidän menestyksensä kestää aikansa, jonka jälkeen se häviää kuin sitä ei
koskaan olisi ollutkaan.
Luther, Mannaa Jumalan
lapsille, s. 55. Pieksämäki 1981.