Kun on kysymys tiestä iankaikkiseen elämään eli toisin
sanoen siitä, kuinka Jumalan edessä tullaan vanhurskaiksi, emme saa elämän ja
autuuden menettämisen uhalla sallia vähintäkään lisätä hyviä töitä taikka sitä
miten meidän tulee olla, kärsiä, panna alttiiksi ja tehdä, vaan meidän tulee
järkähtämättömästi pysyä yksin autuuden kalliolla, joka on Jeesus Kristus.
Kaikkein pyhimmät ja ihanimmatkin opit, jotka Kristuksen rinnalle asettavat
jotakin, vaikka kuinkakin vähäisen, meidän tekemistämme ja kärsimistämme
välttämättömäksi autuuden ehdoksi, eivät totisesti ole muuta kuin vääriä,
eksyttäviä, sielua murhaavia oppeja, jotka tekevät uskon ja armon ja niiden
ohessa koko kristillisyyden tyhjiksi.
Kun sinä niin muodoin kysymyksessä, kuinka sinun
asiasi on Jumalan kanssa, kuuntelet tämmöisiä oppeja, jotka kauniin, hurskaan
ja vakavan varjon alla asettavat eteesi kaikkinaisia autuuden ehtoja (olkoot ne
sitten synninsurua, synninvihaa, katumusta, parannusta taikka hyviä töitä,
pyhitystä, uskon hedelmiä, rakkautta, itsensä kieltämistä, ristiä, vainoa ja
kärsimistä), kun, sanon minä, sinulle pannaan näitä ja tämänkaltaisia ehtoja
väittämällä, ettet sinä mitenkään muuten voi autuaaksi tulla, ja kun sitten
rupeat kuuntelemaan ja hyväksymään tämmöistä oppia, niin olet samalla jo
kadottanut Kristuksen ja langennut uskosta Häneen, jos muuten koskaan olet
Häntä tuntenut ja elänyt uskossa Hänen nimeensä. Sillä jos hyväksyt semmoisen
opin, täytyy sinun välttämättömästi ajatella näin: vaikka Jeesus Kristus,
Jumalan Poika, totisesti on kuollut minun syntieni tähden ja minun
vanhurskauttamiseni tähden noussut ylös (kuten pyhä Raamattu todistaa), niin ei
tämä yksin minua autuuteen auta, vaikka kuinka vahvasti ja elävästi sen
uskoisi, vaan huomaan nyt selvästi, että tässä myöskin sen ohessa vaaditaan
autuuteen jotakin muuta, vielä paljon enempää. Ja koska minä, omantunnon selvän
todistuksen mukaan, olen vielä niin suuresti vajavainen näissä kaikissa
suhteissa, niin en vielä voi ainakaan toistaiseksi lohduttaa itseäni armolla ja
Kristuksen vanhurskaudella, vaan täytyy minun kaikessa (perkeleellisessä)
nöyryydessä tästä kieltäytyä, kunnes itsessänikin löydän oikeaa perinpohjaista
synninsurua, totista ja vilpitöntä vihaa kaikkia syntejä kohtaan, oikeaa, sydämellistä
halua ja rakkautta Jumalaan ja kaikkeen hyvään, oikeaa, palavaa rakkautta
lähimmäiseen, oikeaa kristillistä kärsivällisyyttä ristin alla ja
kärsimyksissä, oikeaa todellista maailman ja itseni kieltämistä jne.
Sinä sitten parhaimmassa sydämen tarkoituksessa rupeat
ajamaan kaikkea tätä takaa. Sinä “kiivailet Jumalan puolesta, mutta
taitamattomasti”. Sillä huomaa vielä kerta: “Olette joutuneet pois
Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; olette
langenneet pois armosta” (Gal. 5:4). Katso, Kristuksen, armon,
vanhurskauden ja elämän Hänessä sinä olet jo kadottanut, kun epäuskossa omaa
vanhurskauttasi rakennat. Sillä sinä et uskalla etkä voi silloin enää sydämen
uskolla pitäytyä Herraan Jeesukseen Kristukseen nyt jo todellisena vanhurskautenasi,
pyhityksenäsi ja lunastuksenasi, vaan sinä tahdot ensin toista tietä
valmistautua ja tulla mahdolliseksi tähän armoon. Sinä myönnät tosin, että
autuus on yksin Kristuksessa (ja kuka ei suullansa tätä tunnustaisi!), mutta tämän autuuden sinä kaikin voimin
työnnät tyköäsi niin kauaksi kuin suinkin on mahdollista, ja juuri siten, että
katselet vain itseäsi, vain mitä itse olet ja minkälaiseksi sinun pitäisi
tulla. Sinä et enää uskon silmillä katsele Jumalan Karitsaa, joka jo aikoja
sitten otti pois kaikki sinun syntisi ja sinut täydellisesti puhdisti ja
vanhurskautti pyhässä ja kalliissa lunastuksensa veressä, johon sinutkin
kastettiin.
Sinä olet antanut perkeleen töittenevankeliumillansa
maalata sydämeesi peräti toisen Kristuksen, nimittäin sellaisen kurjan, heikon
Kristuksen, joka kyllä on kärsinyt ja kuollut sinun edestäsi, mutta joka ei
kuitenkaan tämän kautta voi tehdä sinua vanhurskaaksi ja autuaaksi, ennen kuin
sinä olet tähän oikein valmistettu ja mahdollinen; silloin vasta voi Hän armollansa
kruunata sinun parannuksesi, katumuksesi, kieltäymyksesi ja vakavuutesi.
Sellaista Herraa sinä nyt palvelet, luullen Hänen
olevan oikean Kristuksen, elävän Jumalan Pojan; vaikka hän itse asiassa ei
muuta ole kuin ankara laintyrkyttäjä, tuomari ja niukas parannuksen palkkaaja.
Mutta oikea Kristus on sitä vastoin ylitsevuotava armo, taivaasta Isän Jumalan
meille ilmaiseksi lahjoittama; armo, joka peittää ja poisottaa, sovittaa ja
poispyyhkii kaikki meidän syntimme; ylitsevuotava vanhurskaus, joka uskon
kautta, ei tuntemisissa, nielee ja tekee tyhjäksi kaiken maailman saastaisuuden
sekä täyttää meidät puhtaudella, vanhurskaudella ja ihanuudella Jumalan edessä.
Semmoinen on oikea Kristus, Jumalan
meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi tekemä. Hän
on taivaasta vapaasti annettu lahja, Isän Jumalan antama lahja kadonneille
lapsille maan päällä, täynnä armoa, totuutta, täynnä vanhurskautta ja elämää.
Tätä kallista taivaasta tullutta Jumalan lahjaa emme koskaan voi emmekä saata ansaita,
vaan Hän tahtoo ainoastaan, että me otamme Hänet lahjana vastaan, uskomme,
käsitämme ja totuudessa itsellemme Hänet omistamme. Sillä “kaikille, jotka
ottivat Hänet vastaan, antoi hän oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka
uskovat Hänen nimeensä” (Joh. 1:12).
Mutta Kristus ei ole enää Kristus (sinulle), armo ei
ole enää armo, niin pian kuin sinä vaikka millä toisilla teillä tahansa etsit
valmistusta ja mahdollisuutta tullaksesi Jumalan lapseksi. Etsi, tee työtä ja
juokse niin paljon ja niin kauan, kuin sinä tahdot ja voit, et sinä kuitenkaan
koskaan tule Jumalan lapseksi, et koskaan saa totista rauhaa omaantuntoosi, et
koskaan varmuutta synteisi anteeksiantamisesta ja Jumalan suosiosta, jos et
sinä apostolin kanssa opi kaikkea muuta hylkäämään ja raiskana pitämään ja
yksinkertaisella sydämen uskolla pitäydy yksin meidän Herraamme Jeesukseen
Kristukseen. Usko Häneen yksin tekee sydämen vakaaksi ja rohkeaksi Jumalan
edessä, sekä tuottaa Pyhän Hengen ja elämän.
F. G. Hedberg, Väärä ja oikea kristillisyys. Helsinki
1926, s. 47-51. Otsikointi toimituksen.