Jumala ei näet ole tullut
taivaasta alas sitä varten, että hän tahtoisi tehdä sinut epävarmaksi
ennaltamääräyksestäsi eikä että hän opettaisi sinua enemmän halveksimaan
sakramentteja, synninpäästöä ja muita jumalallisia säätämyksiä. Hänhän on
asettanut kaiken tämän sitä varten, että hän tahtoo tehdä sinut täysin varmaksi
ja ottaa pois sinun sydämestäsi epäilyksen, joka on suuri puute ja vika, niin
ettet voisi ainoastaan sydämessäsi uskoa, vaan myös ruumiillisin silmin nähdä
ja sen lisäksi käsin tarttua.
Miksi sinä hylkäät tämän kaiken
ja valitat, ettet tiedä, oletko ennaltamäärätty pelastukseen? Onhan sinulla
evankeliumi, olet kastettu, sinulla on synninpäästö, sinä olet kristitty ja kuitenkin
epäilet vielä ja sanot, ettet tiedä uskotko vai et, tai pidätkö totena sen,
mitä sinulle sanotaan ja saarnataan sanassa ja sakramenteissa Kristuksesta.
Mutta ehkäpä sinä sanot: En voi
uskoa. Tämä kiusaus vaivaa monia. Muistan, että Torgaussa minun luokseni tuli
eräs naisparka. Hän valitti katkerasti itkien, ettei hän voinut uskoa.
Luettelin uskonkohdat yhden toisensa jälkeen ja kysyin häneltä jokaisen
kohdalla, pitikö hän myös kaiken tämän totena ja siten tapahtuneena kuin
kyseisissä kohdissa sanottiin. Hän vastasi minulle sanoen: Pidän kyllä sen
totena, mutta minähän en voi uskoa. Tämä oli perkeleellinen petos. Siksi sanoin
hänelle: Jos pidät kaiken tämän totena, niin sinulla ei ole mitään syytä
valittaa epäuskostasi. Sillä jos sinä et epäile sitä, että Jumalan Poika on
kuollut edestäsi, niin sinähän uskot varmasti. Sillä usko ei ole mitään muuta
kuin, että tämä pidetään epäilyksettömänä totuutena.
Luther, 1 Moos. 26:9
selityksestä, St. L. II,179.