Jeesus sanoo vertauksessaan
(Luuk. 13:6-9), että viinitarhan omistaja kävi kolmena vuotena etsimässä
hedelmää viikunapuustaan, mutta turhaan. Viinitarhan omistaja oli tietysti
antanut istututtanut viikunapuun viinitarhaansa sitä varten, että hän saisi
siitä hedelmää. Eipä kukaan puutarhan pitäjä kylvä tai istuta puutarhaansa
jotain turhan päiten.
Jeesus haluaa sanoa meille, että
myös taivaallinen Isämme odottaa meiltä jotain. Hänkin hakee hedelmää tuon
viinitarhan omistajan lailla. Kun hän on istuttanut meidät viinitarhaansa, hän
myös täydellä syyllä odottaa, että me kannamme hänelle hyvää hedelmää. Ja
hänkään ei tyydy pelkkiin lehtiin, vaikka ne olisivat kuinkakin isoja.
Toisia ihmisiä me voimme pettää
ulkonaisella elämällämme, mutta emme Jumalaa. Hän ei tyydy lehtiin, vaan hän
etsii hedelmää. Hän katsoo ensin, mitä on sydämissämme ja vasta sitten hän
arvostelee sen mukaan tekomme. Mitä hedelmiä Jumala sitten etsii meistä? Jeesus
sanoo tulemuksestaan samassa Luukkaan evankeliumissa, josta saarnateksti on
otettu: Kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä. Tämän kohdan
perusteella voimme sanoa, että se hedelmä, jota Jumala ensisijaisesti etsii, on
usko Kristukseen. Kaikki muu hedelmä seuraa uskoa.
Jumala on hyvin pitkämielinen.
Apostoli Paavali kysyykin: Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja
kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan
hyvyys vetää sinua parannukseen? Hänen armostaan me olemme saaneet siirtyä
uuteen vuoteen. Ja mitä varten uusi vuosi on meille annettu? Eräs
sananjulistaja sanoi kerran: Uusi vuosi on annettu meille sitä varten, että
Jeesus saisi jatkaa armotyötään meissä.
Kun arvostelemme omaa elämäämme
Jeesuksen sanojen valossa, niin emmekö joudu pienelle paikalle. Emmekö joudu
kyselemään, löytääkö Jumala meistä yhtään hedelmää, vai vain lehtiä. Mikä
neuvoksi ja avuksi? Ei mikään muu kuin juuri hyvä Vapahtaja, Herra Jeesus
Kristus. Hän kertoo itse tekstissä, miten hän tekee kaikkensa, ettei yksikään
hänen kalliisti verellään lunastamistaan ihmisistä hukkuisi vaan saisi
iankaikkisen elämän. Me olemme itsessämme vain viheliäisiä syntisiä kaikki
tyynni. Mutta meillä on suuri Vapahtaja, joka rakastaa meitä palavasti. Hän oli
valmis kulkemaan tuskien tien Golgatalle saakka lunastaakseen meidät kaikista
synneistämmme. Ja tänäkin päivänä hän vielä rakastaa meitä aivan yhtä paljon ja
sanallaan ja pyhillä sakramenteillaan tahtoo meitä hoitaa, uskoa synnyttää ja
ylläpitää ja taivaaseen kantaa. Hyvä tunnuslause uudelle vuodelle on: Jeesus
Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti (Hebr. 13:8).