SAARNAAJIEN TODISTUKSIA:

KASTE

Osmo Kero, Kankaanpää

1. MIHIN KASTE PERUSTUU?

Kaste perustuu Jeesuksen Kristuksen sanoihin: “Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt heidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti” (Matt. 28:19-20). Siis perusta pyhälle kasteelle on Raamatussa Jeesuksen sanoissa. Ja Mk. 16:16:ssa Jeesus sanoo: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” Tämä voitaisiin myös sanoa: joka kastettuna uskoo loppuun asti, se pelastuu.

Kaste on Jumalan asettama ja perustuu Hänen käskyynsä. Se ei ole meidän ihmisten keksimä. Jumala itse on käskenyt kastaa ja se tapahtuu Hänen nimeensä: Menkää ja kastakaa, mutta älkää omaan nimeenne, vaan Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, nimeen. Kun kastetaan Jumalan nimeen, niin kastetta ei suorita silloin ihminen, vaan Jumala itse. Kaste on Jumalan oma teko, ihminen (pappi) on vain välikappale.

2. MITÄ KASTE ON?

Kaste ei katekismuksen mukaan ole pelkkää vettä, vaan Jumalan sanaan ja käskyyn sisältyvää ja sen pyhittämää vettä. Jumalan sana ja vesi kuuluvat yhteen, niitä ei saa erottaa. “Jumala itse luovuttaa siihen kunniansa ja panee siihen valtansa ja voimansa. Siksi se ei olekaan pelkkää luonnollista vettä, vaan jumalallista, taivaallista, pyhää ja pelastavaa vettä” (Tunnustuskirjat).

3. MIKSI KASTE ON ASETETTU, MIKÄ ON SEN TARKOITUS?

Kasteessa saadaan pelastus

Pyhästä kasteesta käytetään Raamatussa monia eri ilmaisuja. Kasteessa meidän on liitetty Kristukseen. Olemme ristiinnaulitut ja herätetyt uuteen elämään Kristuksen kanssa. Meidät on puettu Kristukseen. Pyhässä kasteessa meidän omaksemme tuodaan koko Jeesuksen Kristuksen ansio. Vapahtajamme Golgatalla kaikille valmistama täydellinen pelastus tulee kasteessa meidän henkilökohtaiseksi omaisuudeksemme. Meidän syntimme on anteeksiannettu, kuolemamme on kuoltu ja meidät on herätetty uuteen elämään. Apostoli Pietari kirjeessään toteaakin, että “vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena” (1 Piet. 3:21).

Valtavia asioita tapahtuu kasteessa. Miten se on mahdollista? Kaste on Jumalan teko, yksin Jumalan, ei meidän ihmisten. Jeesuksen kertakaikkinen pelastusteko lahjoitetaan meille kastehetkellä. Siksi me myös tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi: kastetta ei tarvitse eikä saa uusia. Jumalan tekona se pysyy aina voimassa.

Miksi kaikki kastetut eivät pelastu, vaikka kasteessa lahjoitetaan pelastus? Kaikki kastetut eivät pysy uskossa loppuun asti. Siksi Raamatussa toistuu kehotus valvomiseen. Joka kastettuna uskoo loppuun asti, se pelastuu. Näin Raamattu meille vakuuttaa.

Kasteessa saadaan Pyhä Henki

Apostolien teoissa sanotaan: “Ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan” (Ap. t. 2:38). Valitettavasti usein irrotetaan kaste ja Pyhä Henki toisistaan; puhutaan vesikasteesta ja Pyhän Hengen kasteesta. Raamattu ei meille opeta näin. Uudessa Testamentissa kaste ja Pyhän Hengen työ liitetään yhteen.

Kasteessa tapahtuu uudestisyntyminen

Raamattu liittää ilman mitään varausta yhteen kasteen ja uudestisyntymisen. Muistamme Jeesuksen sanat Nikodeemukselle: On synnyttävä vedestä ja Hengestä (Joh. 3:5). Paavali puhuu kirjeessään Tiitukselle pelastuksesta uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta (Tiit. 3:5). Pyhän Hengen uudistava työ alkaa siis kasteessa.

4. KASTE JA PARANNUS

Kasteesta alkaa päivittäinen taistelu. Me saamme kasteessa perisynnin anteeksi, mutta perisynnin turmelus jää meihin. Ei meistä tule koskaan täällä ajassa synnittömiä. Kaste ja parannus kuuluvat yhteen. Luther puhuu Vähässä katekismuksessa jokapäiväisestä parannuksesta. Vanha ihminen tulee upottaa ja sen sijalle saa nousta hyviin tekoihin valmis uusi ihminen.

5. KASTE JA OPETUS

Kaste ja opetus kuuluvat yhteen. Meidän tulee aivan erityisesti tänä aikana huolehtia siitä, että lapset, jotka kasteessa on saatettu Jeesuksen yhteyteen, saavat kristillistä opetusta (vanhemmat, kummit, kristillinen seurakunta). Meidän kaikkien tehtävä on tästä huolehtia.

6. LAPSIKASTE RAAMATUSSA

Kaste on kokonaan Jumalan teko. Muutamia keskeisiä Raamatun lapsikastekohtia:

Matt. 28:18-20: “Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.” “Kaikkiin kansoihin” kuuluvat varmasti myös lapset. Opetuslapsiksi tehdään kastamalla ja opettamalla.

Mk. 16:15-16: “Menkää ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.” Lapset kuuluvat “kaikkiin luotuihin”.

Ap. t. 2:38-39: Pietari helluntaisaarnassaan mainitsee nimenomaan lapset puhuessaan siitä, miten kasteen kautta pelastutaan.

Perhekuntien kastamiset: Kornelius (Ap. t. 10 ja 11), Filipin vanginvartija (Ap. t. 16:25-34) ja Stefanas (1 Kor. 1:16). Tuon ajan perhekunnat olivat suuria. Varmasti niissä oli myös lapsia. Jos lapsia ei olisi kastettu, olisi siitä epäilemättä mainittu.

Vanhan testamentin esikuvat: Kaste Moosekseen (1 Kor. 10:1-2), ympärileikkaus (Kol. 2:11-12). Uusi testamentti rinnastaa vertauskuvallisesti nämä vanhan liiton tapahtumat kasteeseen. Kaste Moosekseen koski kaikkea kansaa ja ympärileikkaus poikalapsia. Lapset olivat siis mukana jo vanhan liiton “kasteessa”.

KASTE ON LIITTO JUMALAN JA IHMISEN VÄLILLÄ; SE ON TURVALLINEN, LUJA POHJA, JOLLE VOI AINA PALATA.

“Jeesuksen kuolo ja kasteeni kallis, niissä mä kurja oon taivaaseen valmis” (Siionin Kannel).