Warning: Missing argument 1 for qtsndtps_create_tip_quote_block(), called in /home/concordi/public_html/second/wp-content/plugins/quotes-and-tips/quotes-and-tips.php on line 202 and defined in /home/concordi/public_html/second/wp-content/plugins/quotes-and-tips/quotes-and-tips.php on line 209

”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.” (Hepr. 13:8)

"Jeesus ja hänen nimensä on ainoa perustus. Sydän löytää levon ajattelemalla häntä (Ks. Hepr. 12:3, sulku allekirjoittaneen lisäys.), ikuista kalliota, Jumalan iankaikkista, muuttumatonta Poikaa, Herraamme, vapahtajaamme ja välimiestämme. Hän on iankaikkinen, ja kuitenkin hänellä on eilisensä, tämä päivänsä ja loputon tulevaisuutensa. Hänen “eilisellänsä” ei ole mitään alkua, mutta se päättyy hänen hautaamiseensa yrttitarhan uuteen hautaan. Hänen “tämä päivänsä” alkaa hänen ylösnousemisessaan ja tämä “tämä päivä”, Herran otollinen vuosi evankeliumin taloudenhoidossa, on juuri nyt kun kuulemme armon äänen. Hänen “iankaikkisuutensa” alkaa hänen toisesta tulemisestaan. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen. Ja hän on yhäti sama. Iäisyydestä saakka hän sielujamme rakastaa ja on syntisten ystävä (Joh. 15:15), puoltaja, esirukoilija (Luuk. 22:32, Room. 8:34, Hepr. 7:25) ja välimies (1. Tim. 2:6, Hepr. 8:6, 9:15, nämä kolme sulkua allekirjoittaneen lisäyksiä); hänen ihmiseksi tulemisensa on ainoastaan ilmaisu siitä mielialasta, joka hänellä oli iankaikkisista ajoista saakka. Palvokaamme häntä ja palvoessamme rakastakaamme häntä ja riemuitkaamme hänestä! Ajan aallot eivät voi kalliotamme järkyttää; me olemme vain kuin ruoho, kuin kukkanen kedolla (Jes. 40:7,8), mutta tuo IÄINEN ARMO, aluton ja loputon, on Jumalan muuttumaton lahja. Tämä armo on se varma perustus, jolle saamme rakentaa. Aaron Adolph Saphir (1831–1891), ARMOA ARMOSTA, s. 385–386, Sley, 1966."

Kristityn vapaus

huhti 7, 2017 Kommentit pois päältä artikkelissa Kristityn vapaus Kategoria: 4/2014, Rukous, Vapaus

Aili Väisänen, Kiuruvesi

”Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.” (Gal.5:1)

Rukous: Jumala, Isämme, sinä olet vapauttanut meidät lain orjuudesta. Auta pysymään tässä vapaudessa. Varjele meitä sitomasta itseämme tapoihin ja tottumuksiin, jotka estävät rakastamasta sinua ja lähimmäisiämme. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Itken. Tuo pieni, Kotimaa–lehdestä leikattu rukous kotimme seinällä, ajan saatossa kellastunut paperi, kuinka syvästi sinä puhut. Kuinka ihmeellinen sinä olet Jumala.

Ajatukset palaavat aikaan yli vuosikymmen sitten. Koin syvästi ja voimakkaasti, että kaikki ei ole kohdallaan. Olin kuin loukussa. Rukoilin ja rukoilin, itkin ja kyselin: osoita Herra, miksi, mistä on kysymys?

Aika kului, rukous jatkui. Kunnes eräänä sunnuntaina, iltapäivällä, ovikello soi. Itkun jälkiä silmistäni pyyhkien menin avaamaan. Siellä sinä ystävämme olit, viimeisestä näkemisestämme oli kulunut useita vuosia. Kerroit, kuinka sinulle oli tullut pakottava tarve tulla käymään. Siinä kahvipöydässä yllättäen kysyit, muistitko sinä pyytää ”X– liikkeestä” pois lapun, johon olit laittanut nimesi?

Olin totisesti unohtanut, mutta ystävämme neuvoi: ”Se lappu täytyy sinun itse sieltä huolehtia pois. Valvo, että nimesi poistetaan myös tietokoneelta.” Pari kuukautta siinä meni ja monta kyyneltä vuoti, kunnes vihdoin sain kirjatun, kahden henkilön allekirjoittaman kirjeen vahvistuksena nimeni poistamisesta.

Virsi 215: Siinä se on: ”Oi armon merta ihmeellistä, sen vesi voimallinen on.” Kiitos Jeesus! Se sanoin kuvaamaton riemu ja vapauden tunne sen jälkeen oli valtava. Loukusta vapauteen päässyt lintu kuvaa sitä parhaiten. Mieleeni nousevat Raamatun sanat Jes. 43:1: ”Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.”

Totisesti, kun muu horjuu, kasteen armo, hyvän omantunnon liitto pysyy (1. Piet. 3:21–22).

Jeesus, sinä sanoit opetuslapsillesi: ”Älkää siitä iloitko, että henget teitä tottelevat. Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan” (Luuk. 10:20).

Rakas Jumala, kirkasta sanasi sydämissämme, anna sen loistaa ja lämmittää niin kuumana, että saamme siitä lohdutuksen, ilon ja vapauden. Kiitos!

Kommentointi suljettu.

Kategoriat

Arkistot