”Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.” (Room. 8:28)

"Jumala on mestari, joka osaa taidon pakottaa kaiken, mikä tahtoo vahingoittaa meitä, palvelemaan ja olemaan hyödyksi meille. Sen, mikä tahtoo riistää meiltä elämän, täytyy viedä meidät elämään, sen, mikä tahtoo vietellä ja tuomita meitä, täytyy palvella ja vahvistaa uskoamme ja toivoamme, että rukous tulisi sitä palavammaksi ja sitä enemmän kuulluksi. Martti Luther (1483–1546). ARMOA ARMOSTA, koonnut Arvid Hydèn, s. 194, Helsinki 1966, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. "

Uskontojen merkitys maailmassa kasvaa

helmi 5, 2017 Kommentit pois päältä artikkelissa Uskontojen merkitys maailmassa kasvaa Kategoria: 3/2014, Kristinusko, Muualta

Internet ja globalisaatio rakentavat yhä yhdentyvämpää maailmaa. Sosiokulttuuriset valtavektorit – kauppa, politiikka, kulttuurit ja uskonto – toimivat koko ihmiskuntaa liikuttelevin keinoin. Myös uskonto on kokenut isoja muutoksia.

Länsimaat ovat sekularisoituneet sitä mukaa kun liberalistiset aatteet ja markkinatalous ovat edistyneet. Institutionaaliset uskonnot ovat väistyneet taustavaikuttajiksi ja niiden kannattajakunta on vähentynyt. Selkeimmin tämä on nähtävissä Englannissa, Alankomaissa ja Skandinaviassa. Suomessakin Eroa kirkosta –foorumit markkinoivat protestia, ja ateismi ja agnostisismi näyttävät lisääntyvän.

Länsimaat ovat kuitenkin hämmästyttävän tietämättömiä tai piittaamattomia siitä, mitä muualla uskomusjärjestelmien suhteen tapahtuu – elleivät tapahtumat kosketa niiden taloudellisia tai poliittisia intressejä.

Parin viime vuosikymmenen aikana länsimaat ovat joutuneet törmäyskurssille erityisesti moniulotteista kehityskriisiään Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa läpikäyvän islamin kanssa.

Internet ja sosiaalinen media ovat kiihdyttäneet myös islamin sekularisoitumista. Tämä on nostanut esiin radikaaleja vastavoimia, aiheuttanut sotia ja kansainvälisiä kriisejä.

Islam näyttää jopa käyvän pääryhmiensä kesken samantapaista uskonsotaa, joka repi Euroopan kristinuskoa satoja vuosia sitten. Al-qaida ja muut ääriryhmät pyrkivät ajamaan ideologiaa, jonka ihanteet eivät ole tähän päivään kelvollisia.

Vallankumouksiakin on nähty ja barrikadeilla ovat olleet muun muassa naiset ja nuoret, joilta on evätty lähes kaikki modernin yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet. Konflikteja paetessaan he ovat päätyneet etenkin Eurooppaan, missä islamin vaikutus on näin voimistunut. Esimerkiksi Englanti, jossa on syntynyt jo kristinuskon tyhjiö, on vastaanottanut runsaasti muslimeja.

Englanti on mielenkiintoinen nykypäivän uskontokulttuurisessa kehityksessä. Siellä esimerkiksi uuspakanuus (wicca, shamanismi ym.) sekä niin sanottu länsimainen esoteria (kabbalismi, new age, teosofia) ovat löytäneet jalansijaa.

Uskonnollisuus onkin inhimillinen vakio. Tehokaskaan sekularisaatio ei näytä sitä tyhjentävän. Saman vahvistavat kansainväliset tilastot. Toisin kuin länsimainen media usein tiedottaa, uskomusjärjestelmät eivät ole katoamassa maailmasta, päinvastoin.

Harhakuva johtuu pitkälti länsimaisen tiedottamisen luonteesta ja ehkä tarkoitushakuisuudestakin. Muun muassa sen luoma islamin uhkakuva tai kristinuskon karikatyyri polkevat näiden uskontojen kiinnostavuutta.

Talouslama, ekologiset kriisit, aseelliset konfliktit sekä luonnonkatastrofit ovat osaltaan edistäneet uskomusjärjestelmien kasvua.

Kuluneen vuosikymmenen aikana ateismi ja agnostismi ovat suhteellisesti heikentyneet, islam kasvaa absoluuttisesti mutta vähenee suhteellisesti, uuspakanuus ja esoterismi ovat kasvussa, samoin buddhalaisuus – länsimaissa.

Kristinusko vähenee edelleen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta kasvaa muualla. Merkittävimpiä kasvualueita on Kaukoitä, erityisesti Kiina.

Entiset ateismia ajaneet kommunistiset yhteiskunnat ovat myös jättäneet täyttymässä olevan uskontotyhjiön. Vastoin kaikkia odotuksia näyttää siltä, että sekä Kiina että vanhan Neuvostoliiton aluepiirin maat ovat lähitulevaisuudessa maailman suurimpia kristillisiä valtioita.

Muutamassa vuosikymmenessä kristittyjen osuuden maailman väestöstä arvellaan nousevan jopa puoleen. Se onkin tätä nykyä maailman nopeimmin kasvava valtauskonto, mitä islam oli vielä vuosikymmen sitten.

Islamilainen fundamentalismi sataa kaikkialla sen pahimpien kilpailijoiden, buddhismin ja kristinuskon, laariin. Islam onkin joutunut väistymään miltei kokonaan kristinuskon tieltä esimerkiksi Länsi-Afrikassa. Myös sen omia käännynnäisiä on siirtynyt kristittyjen piiriin.

Kristinusko ammentaa tulokkaita myös Indonesiassa, Keski-Aasiassa, Pakistanissa ja jopa Iranissa. Latinalainen Amerikka taas on ollut kristinuskon valta-aluetta jo pitkään. Olikin vain ajan kysymys, että sieltä nousi myös paavi katolisen maailman johtoon.

Kristinuskon painopiste on siirtynyt valkoisen Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolelle, missä myös väestönkasvu on voimakkainta. Palaako se vielä Eurooppaan, jää nähtäväksi. Ympyrä on joka tapauksessa sulkeutunut.

Englannista lähti aikoinaan Brittiläisen imperiumin piiristä lähetyssaarnaajia kaikkialle maailmaan. Nykyisin sen uskomusjärjestelmien supermarkettiin matkaa entisiltä alusmailta mustia ja ruskeita lahkosaarnaajia käännyttääkseen maallistuneita valkonaamoja takaisin kristinuskon huomaan.

Juha Hiltunen

kirjoittaja on antropologi ja kulttuurihistorioitsija

Turun Sanomat 22.7.2014

Kommentointi suljettu.

Kategoriat

Arkistot